Ajonopeuksien seurantajärjestlmä NOPSEURA

Ajonopeuden seurantajärjestelmän kehittämistä jatkettiin vuosina 2002–2003 toteutetusta kenttäkokeesta saatujen kokemusten perusteella. Kehitystyötä tehtiin yhdessä taksiyrityksen ja Helsingin kaupungin kanssa. Kaupungin mukaan saaminen kehitystyöhön oli ensimmäinen askel pyrkimyksissä saada nopeudenseurantajärjestelmää myös yhteisökäyttöön. Käytännössä tämä tarkoitti yhden kaupungin työntekijöiden käytössä olevan henkilöauton nopeuksien seurantaa seitsemän taksin seurannan ohella. Raportissa esitetään jatkokehittelyn tuloksena syntynyt Internetin kautta käytettävä nopeudenseurantajärjestelmä. Lisäksi esitetään käyttäjien kokemuksia ja mielipiteitä seurantajärjestelmästä Helsingin kaupungin kokeilukäytössä sekä arvioidaan nopeudenseurantajärjestelmän soveltuvuutta laatujärjestelmän ja/tai palkitsemisjärjestelmän osaksi. Viisi kuudesta kokeiluun osallistuneesta kaupungin työntekijästä arvioi noudattaneensa nopeusrajoituksia kokeilun aikana aikaisempaa paremmin. He vastasivat seuranneensa nopeusmittaria aikaisempaa useammin. Suurin osa vastaajista arvioi kuitenkin, ettei se vaikuttanut muun liikenteen, liikennemerkkien tai liikennevalojen seuraamiseen eikä ajoneuvon muiden hallintalaitteiden / mittareiden käyttöön. Kaksi vastaajaa kuudesta arvioi nopeusmittarin tarkkailun vaikuttaneen muun liikenteen seuraamiseen. Kokeilun kohteena olleessa pienessä kuuden hengen työryhmässä seurantajärjestelmää ei pidetty niin hyväksyttävänä kuin aikaisemmissa Suomessa toteutetuissa kokeiluissa. Kuitenkin kaksi kuljettajaa kuudesta piti sopivana, että työnantaja seuraa heidän ajonopeuksiaan työaikana. Myös muissa maissa ns. älykkäitä nopeudensäätelyjärjestelmiä käyttäneet kuljettajat ovat suhtautuneet niihin nyt havaittua myönteisemmin. Aiemmissa kokeiluissa pidempi seuranta-aika ja sen myötä kertyneet kokemukset ovat mahdollisesti vähentäneet järjestelmää kohtaan tunnettuja ennakkoluuloja. Myös kohderyhmän pienuus ja mahdolliset erot työpaikkojen toimintakulttuureissa voivat synnyttää eroja suhtautumisessa. Yritysten ja yhteisöjen tulisikin nykyistä enemmän tukeutua Valtioneuvoston periaatepäätökseen tieliikenteen turvallisuuden parantamisesta. Se antaa hyvän perustan toimintakulttuurin muuttamiseksi nopeusrajoitusten noudattamista ja siten liikenneturvallisuutta suosivaan suuntaan. Nopeudenseurantajärjestelmä soveltuu hyvin osaksi yrityksissä yleisesti käytettyä ISO 9000:2000 -laadunseurantajärjestelmää. Laatujärjestelmän olemassaolo ei kuitenkaan yksin takaa nopeusrajoitusten noudattamista, vaan aloite nopeusrajoitusten noudattamisesta olisi hyvä tulla kuljetusyritysten asiakkailta. Tällöin laatujärjestelmän mukaan toimivan yrityksen tulee pyrkiä täyttämään asiakkaansa toiveet. Nopeudenseurantajärjestelmän käytölle tulospalkkiojärjestelmässä on myös hyvät edellytykset. Järjestelmän mittaamat ajokäyttäytymistä kuvaavat suureet sopivat sellaisenaan asetettavaksi työntekijöiden tai työryhmien toimintaa ohjaaviksi tulostavoitteiksi