Kaupunkiliikenteen seurausvaikutukset ja energian kulutus

Energiatalouden vaatimusten huomioon ottamista kaupunkilikenteen suunnittelussa selvitetään. Kehitetään järjestelmä, jonka puitteissa kaupunkiliikenteen energiankulutus voidaan ottaa mielekkäällä tavalla huomioon suunnitelmia arvioitaessa. Liikenne aiheuttaa monia seurausvaikutuksia, joilla on keskinäinen riippuvuus. Näitä riippuvuuksia selvitetään, ja erityisesti energian kulutuksen muiden seurausvaikutusten vuorovaikutussuhdetta tarkastellaan. Lisäksi arvioidaan energian kulutusta ja sen suhdetta muihin liikenteen seurausvaikutuksiin eräissä suomalaisissa kaupungeissa. Koska ei ole olemassa yleisesti hyväksyttyä liikennesuunnitelmien arviointimenetelmää, kehitetään tutkimuksessa arviointimenetelmä, joka yleensäkin soveltuu kaupunkiliikenteeen suunnitteluun. Tarkastelu rajataan koskemaan kaupunkien ja kaupunkiseutujen henkilöliikennettä, jonka osuus on 2 - 3 % energian kokonaiskulutuksesta Suomessa. Energian kulutusta voidaan tarkastella paikallisella, valtakunnallisella ja globaalisella tasolla. Paikallisella tasolla energiankulutus koetaan epäsuorasti liikkuvuutena, onnettomuusriskinä, ympäristöhaittoina ja rahan käyttönä. Päätökset liiikennejärjestelyistä voidaan tehdä näiden tekijöiden pohjalta. Erillistä energiankulutusta kuvaavaa tunnuslukua ei tarvita. Vaikuttaminen kaupunkiliikenteen energian kulutukseen jää valtakunnalliseksi tehtäväksi. Valtakunnantasolla on globaalisten näkökohtien, teknisen kehityksen ja veropolitiikan puitteissa valittava kulloiseenkin energiapolitiikkaan soveltuvat keinot. Näiden keinojen tarkastelu ei sisälly tähän tutkimukseen. Kuitenkin tässä tutkimuksessa esitetyt vuorovaikutussuhteet energiankulutuksen ja muiden liikenteen seuraustekijöiden välillä auttavat eri keinojen kerrannaisvaikutusen arvioimisessa valtakunnantasolla. Liikennesuunnitelmien arviointimenetelmässä tarkastellaan liikkuvuutta, turvallisuutta ja ympäristöhaittoja sekä rahan käyttöä. Tarkastelussa otetaan huomioon subjektiivinen ja objektiivinen tieto sekä eri näkökulmat. Näkökulmiin sisältyy tarkastelu liikenteen käyttäjien ja kohdealueen asukkaiden ja yrittäjien kannalta. Arviointimenetelmää tulisi edelleen kehittää käytännön tarpeita varten