ESPI-matalaenergiapientalot

Tutkimuksessa toteutettiin kaksi kokonaiskustannuksiltaan kilpailukykyistä ESPI-matalaenergiapientaloa, joissa oli hyvä sisäilmasto ja pieni energiankulutus. Toinen taloista oli öljylämmitteinen ja toinen sähkölämmitteinen. Lähtökohtana olivat yksinkertaiset, jokaiselle rakentajalle soveltuvat matalaenergiaperusratkaisut, jotka jo aikaisemmista koerakentamishankkeista tiedettiin toimiviksi. Mitattu tilojen lämmitysenergiankulutus oli molemmissa taloissa noin 60 kWh/m² vuodessa eli puolet tavanomaisen uudispientalon kulutuksesta. Puulämmitystä tästä oli öljylämmitystalossa 27 % ja sähkölämmitystalossa ensimmäisenä vuotena peräti 44 % ja toisena 31 %. Kokonaisenergiankulutus oli öljylämmitystalossa 159 kWh/m² ja sähkölämmitystalossa 127 kWh/m². Öljylämmitystalossa kokonaisenergiankulutusta lisäsi etenkin taloteknisten järjestelmien suuri sähkönkulutus, mutta myös lämmitysjärjestelmän lämpöhäviöt. Vedenkulutus oli molemmissa taloissa normaalia, 100-120 dm³ henkeä kohti vuorokaudessa. Kokonaisenergiakustannukset olivat öljylämmitystalossa 5 700 mk ja sähkölämmitystalossa 4 900 mk vuodessa. Öljylämmitystalon suuremmat kustannukset johtuivat suuremmasta taloteknisten järjestelmien sähkönkulutuksesta ja kalliimmasta sähköstä sekä hieman vähäisemmästä puunpoltosta. Mittausten mukaan ESPI-talojen sisäilma oli puhdasta ja asukkaat olivat tyytyväisiä. Mittauksissa havaittiin, että hallittu ja riittävän tehokas ilmanvaihto on tärkein tekijä hyvään sisäilman laatuun pyrittäessä. Öljylämmitystalossa sisälämpötilat olivat talvella keskimäärin 23,3 °C. Sähkölämmitystalossa keskimääräinen sisälämpötila oli 21,5 °C. Syynä eroihin olivat paitsi asukkaiden mieltymykset myös öljyn ja sähkön hintaero. Sähkölämmitystalossa asukas myös hyödynsi tehokkaasti keskitetyn lämmönsäätöautomatiikan suomat mahdollisuudet lämmityksen optimoinnissa. Tutkitut lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmät toimivat hyvin. Tutkimuksessa havaittiin, että matalaenergiatalossa viihtyisät lämpöolosuhteet saadaan aikaan yksinkertaisillakin lämmönjakotavoilla kuten ilmanvaihtolämmityksellä. Tämä mahdollistaa lämmönjakojärjestelmän yksinkertaistamisen ja sitä kautta kustannusten alentamisen. Tutkimuksen ohessa kehitettiin ja tuotteistettiin uusi matalaenergiatalopaketti sekä ilmanvaihtokoneen päälle asennettava äänenvaimennusmoduuli ja uuteen teknologiaan perustuva lämmittävä tuloilmalaite