Development strategies for forest industry and energy production in Finland

Tässä tutkimuksessa tarkastellaan Suomen metsäteollisuuden kehitysvaihtoehtojen vaikutuksia maamme energiantuotantoon. Julkaisussa luodaan katsaus metsäteollisuuden kehitysnäkymiin, joihin vaikuttavat mm. käytettävissä olevat metsävarat, metsäteollisuuden yrityskentän muuttuminen, investointimahdollisuudet lähitulevaisuudessa, tuotantoteknologian kehittyminen, metsäteollisuustuotteiden maailmanmarkkinoiden kehitys ja ympäristöongelmien asettamat reunaehdot. Tutkimuksessa on vertailtu kvantitatiivisesti kolmea vaihtoehtoista kemiallisen metsäteollisuuden tuotantoskenaariota, jotka ulottuvat vuoteen 2010. Skenaarioanalyyseihin on käytetty EFOM ENV mallijärjestelmää, jota on Valtion teknillisessä tutkimuskeskuksessa jo aiemmin sovellettu Suomen energiajärjestelmän mallintamiseen. Analyyseja varten malli laajennettiin kuvaamaan myös metsäteollisuuden tuotantojärjestelmää. Malli on dynaaminen lineaarinen optimointimalli, jonka avulla voidaan tarkastella energiajärjestelmän ajallisia muutoksia 20 - 40 vuoden aikana. Skenaarioanalyyseissa on etsitty kolmen em. tuotantoskenaarion tapauksessa metsäteollisuuden toiminnan vaatiman energiantuotannon optimaalista rakennetta. Analyyseilla selvitettiin, miten metsäteollisuuden tuotantorakenteen muuttuminen voimakkaammin kemiallista massaa tai uusiomassaa hyödyntäväksi vaikuttaisi tarvittavaan energiantuotantoon sekä siitä aiheutuviin päästönrajoitustoimiin. Tulokset osoittavat, että metsäteollisuuden kokonaistuotannon kasvaessa lisäperusvoiman tarve kasvaa kemiallisen ja uusiomassan skenaarioissa vähemmän kuin perusskenaariossa, jossa tuotantorakenne säilyisi nykyisen kaltaisena. Tehonsäästö vuonna 2010 vastaa 700 - 800 MW:n voimalayksikön tehoa, mutta edustaa ainoastaan noin 30 % vuoteen 2010 mennessä tarvittavasta uudesta lauhdevoimakapasiteetista. Laskelmissa oletettiin, että sähköntuonti loppuu vuoteen 2000 mennessä eikä uutta ydinvoimaa rakenneta, mikä käytännössä merkitsee sitoutumista kivihiileen perusvoimantuotannossa. Osin tästä syystä energiantuotannossa tarvittavien päästönrajoitustoimien laajuudessa oli huomattavia eroja eri skenaarioiden välillä. Rikkidioksiditavoitteiden saavuttamiseksi joudutaan selvästi suurimpiin toimiin perusskenaariossa