Future developments of automation on electricity distribution networks

Tutkimuksessa selvitettiin eri sähkölaitosautomaatiotoimintojen teknillistä toteutettavuutta ja taloudellista kannattavuutta suomalaisten jakelusähkölaitosten olosuhteissa. Tarkasteltuja automaatiotoimintoja olivat lähinnä erilaiset verkostoautomaatiotoiminnot sekä kuluttajapuolen automaatiotoiminnot. Julkaisussa toimintoja tarkastellaan aluksi erillisinä: luodaan katsaus niiden toteuttamistekniikkaan sekä arvioidaan niiden toteuttamisen taloudellisuuteen vaikuttavia tekijöitä. Automaatiota on kuitenkin tarkasteltava kokonaisuutena, sillä eri automaatiotoimintojen tuomat hyödyt ovat osittain päällekkäisiä. Toisaalta myös niiden toteuttamisessa voidaan käyttää suurelta osin samaa tekniikkaa ja laitteistoja. Lisäksi taloudellisuuslaskelmia mutkistaa se, että automaation kokonaisvaikutuksia arvioitaessa on otettava huomioon myös verkostokustannukset. Julkaisun loppuosassa esiteltävät taloudellisuuslaskelmat tehtiin kahden esimerkkijakelulaitoksen avulla, joista toinen edusti maaseutu- ja toinen taajamasähkölaitoksia. Automaatoiminnot oli ryhmitelty seuraavasti: primäärinen verkostoautomaatio (erottimien kauko-ohjaus ja vian paikallistaminen), kuormituksen ohjaus ja yhdistetty loistehon kompensointi ja jännitteen säätö. Laskelmat tehtiin erikseen kullekin automaatiotoiminnolle sekä kaikille niiden mahdollisille yhdistelmille. Tulosten mukaan on primäärinen verkostoautomaatio ja kuormituksen ohjaus kannattavaa maaseutujakelulaitoksissa toteutettuna. Kaupunkilaitoksissa kannattaa harkita ainoastaan kuormituksen ohjausta. Yhdistetty loistehon kompensointi ja jännitteensäätö ei ole kannattavaa kummassakaan tapauksessa, mikä johtuu kauko-ohjattavan kondensaattorin kalleudesta saavutettaviin häviökustannussäästöihin verrattuna. Pelkkä jännitteensäätö on kuitenkin kannattavaa esim. primääriautomaation yhteydessä toteutettuna. Tulosten mukaan primäärinen verkostoautomaatio kokonaisuutena tarkasteltuna ei ole kaupunkilaitoksissa kannattavaa. Mikäli vikaindikaattoreiden kaukoluenta toteutetaan erillisenä toimintona, se saattaa kuitenkin muodostua kannattavaksi