Asuinrakennusten lämmityksen säätö

LVI- ja säätöjärjestelmän tehtävänä on pitää yllä termisesti viihtyisät sisäilmasto-olot rakennuksessa oleskeluaikana. Toimivalla säädöllä voidaan hyvä terminen viihtyisyys saada aikaan energiataloudellisesti. Tällöin myös sisäiset ja ulkoiset lämpökuormat hyödynnetään tehokkaasti. Jotta säädön onnistumista voitaisiin arvioida, on jokaiselle rakennukselle määriteltävä termiset sisäilmastotavoitteet jo suunnitteluvaiheessa. Rakennuksen lopullinen käyttäjä ei useinkaan pysty tekemään tavoitteenasettelua, joten vastuu jää suunnittelijalle. Suomen rakentamismääräyskokoelman osassa D3 on määritelty säätölaitteiden toiminnan tavoitteeksi huonelämpötilan pysyvyys asetusarvossa +2 °C:n tarkkuudella. Vaatimuksia ei aseteta lämpötilan muutosnopeudelle, ilman virtausnopeudelle jne. Asuinrakennuksissa yleisesti käytetyillä säätöjärjestelmillä kyseinen tavoite voidaan täyttää. VTT:n koetaloissa ja laboratorio-oloissa tehtyjen mittausten mukaan myös ASHRAE 55-81 ja ISO/DIS-7730-standardien vaatimukset ja suositukset pystytään täyttämään nykyisillä lämmitys- ja säätöjärjestelmillä edellyttäen, että säätöpiiri on suljettu ja että prosessi on oikein mitoitettu. Eri lämmönjakotavoille (vesiradiaattori-, ilma- ja suora sähkölämmitys) esitetään teoreettisiin tarkasteluihin perustuen säädettävyyteen vaikuttavat tekijät. Lisäksi esitetään lämmitys- ja säätöjärjestelmien tuotekehitystarpeita sekä kolmivaiheinen koestus- ja testausmenettely. Lämpönjakojärjestelmä tulisi kehittää siten, että tilakohtainen säätö on mahdollista toisten tilojen lämpöoloista riippumatta, mikä on edellytys huoneistokohtaisen energiankulutuksen laskutuksen käytölle. Tämä merkitsee lämmönjakoverkkojen ja säätölaitteiden uusien suoritusarvovaatimusten selvittämistä ja vaatimukset täyttävien komponenttien kehittämistä