Kiinteiden polttoaineiden nesteytys

Maamme polttonesteiden ja eräiden kemikaalien tuotannon omavaraisuutta on mahdollista lisätä valmistamalla niitä kotimaisista kiinteistä raaka-aineista. Kotimaisella nesteytystutkimuksella voidaan tällä hetkellä katsoa olevan kaksi tavoitetta: lyhyellä aikavälillä turpeen ja/tai puun teollisen jalostuksen teknisen toteutettavuuden osoittaminen ja pidemmällä aikavälillä uusien, entistä tehokaampien jalostusprosessien kehitystyöhön osallistuminen. Työssä tarkastellaan lähinnä ammoniakin, metanolin, etanolin ja polttonesteiden tuotantoa turpeesta ja puusta. Raaka-ainevaramme riittävät myös tarkastelluille suurille tuotantoyksiköille. Biomassan nesteytysmenetelmät arvioidaan painottaen niiden kehitysastetta ja -potentiaalia. Synteesikaasuun perustuvat prosessit ovat lähinnä teollista toteutusastetta, mutta erityisesti eräät kehitteillä olevat pyrolyysi- ja korkeapainehydrausmenetelmät (suora nesteytys) tuntuvat lupaavilta mm. niiden korkean hyötysuhteen takia. Pyrolyysiprosessit ovat yksinkertaisia ja näin laitosinvestointi verraten pieni, kun taas korkeapaineprosessien tuote on korkealuokkaisempaa jatkojalostusta ajatellen. Edullisimmin voidaan bensiiniä tuottaa turpeesta tai puusta konvertoimalla näistä valmistettu metanoli Methanol-to-Gasoline-prosessissa bensiiniksi. Dieselöljyntuotanto Fischer-Tropsch-synteesillä on kallista. Turpeen suoran nesteytysprosessin kehittäminen näyttää tarjoavan edellisiä edullisemman vaihtoehdon. Happohydrolyysillä tuotettu etanoli ei ole kilpailukykyinen polttoneste Suomessa. Kaikki vaihtoehtoiset tuotteet ovat tällä hetkellä kalliimpia kuin konventionaaliset polttonesteet. Eräiden tuotteiden (esimerkiksi polttonesteet, ammoniakki) omavaraisuusasteen kohottaminen rajoitetun kotimaisen tuotannon avulla voisi tukea hyvin sekä lyhyen että pitkän aikavälin tavoitteita. Kotimaisiin raaka-aineisiin perustuvan polttonestetuotannon tutkimusta on syytä jatkaa pitkäjänteisenä perusvalmiuden ylläpitämiseksi. Toisaalta metsäteollisuuden sivutuotteiden ja jätteiden jalostusta kemianteollisuuden tarpeisiin tutkitaan samanlaisen prosessitekniikan avulla. Näin nesteytystutkimukselle voidaan asettaa teollisia tavoitteita myos keskipitkällä aikavälillä. Kansainväliseen tutkimusyhteistyöhön on syytä pyrkiä sekä kustannussäästöjen että tiedonvaihdon tehostamisen takia