Liimasaumojen tutkiminen. Liimojen analytiikka

Kirjallisuuskatsauksessa käsitellään lyhyesti liimojen tutkimiseen soveltuvia laitteita ja menetelmiä sekä niiden avulla saatavaa tietoa. Nestekromatografiaa käytetään kovettumattomien liimaseosten aineosien eristämiseen ja laadunvalvontaan sekä molekyylipainojakautuman selvittämiseen. Pyrolyysi-kaasukromatografialla voidaan tunnistaa kovettuneita liimoja. Spektrometriset menetelemät, etenkin infrapunaspektrometria (IR), ovat tärkeimmät menetelmät liiman eri ainesien tunnistamisessa. Lisäksi ne soveltuvat kvantitatiivisiin analyyseihin ja kovetusastemäärityksiin. Differentiaali-pyyhkäisykalorimetria (DSC) on tärkein menetelmä kovetusasteen määrityksessä. DSC:llä ja muilla termoanalyyttisillä menetelmillä voidaan myös tutkia lämpötilan aiheuttamia muutoksia liimoissa. Sähköisillä ja dynaamis-mekaanisilla menetelmillä voidaan seurata reaktioliimojen kovetusta. Myös perinteistä kemiallista analytiikkaa tarvitaan liimojen tunnistamisessa ja tutkimisessa