Vaikuttavaa tutkimusta:Arviointikäytäntöjä julkisissa tutkimusorganisaatioissa: Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT

Käsillä oleva julkaisu kokoaa yhteen julkisten tutkimuslaitosten yhteiskunnallista vaikuttavuutta käsittelevän tutkimushankkeemme analyysin ja tulokset Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen MTT:n osalta. Hankkeen aikana on pyritty testaamaan ja käytännön esimerkkien valossa konkretisoimaan VTT:n kehittämää tutkimus- ja kehittämisorganisaatioille soveltuvaa yhteiskunnallisen vaikuttavuuden viitekehystä. Viitekehyksessä keskeistä on mm. vaikuttavuuden näkeminen muutoksena ja muutosvalmiutena, jossa huomioidaan, ennakoidaan ja tasapainotetaan sekä asiakkaan ja toimintaympäristön että organisaation omat tarpeet ja tavoitteet. Vaikuttavuuden arvioinnin motivaatioiden joukosta nousevat erityisesti esille legitimaatio (ulkoiset motivaatiot) ja organisatorinen oppiminen (sisäiset motivaatiot). Näiden yhteensovittaminen on yksi vaikuttavuusarvioinnin päähaasteista. Kilpailukykyisen tutkimus- ja kehittämistoiminnan kehittäminen ja toimintaympäristön haasteisiin vastaaminen edellyttävät kokonaisvaltaista ja monitieteellistä osaamista. Tämä on sekä MTT:n vahvuus että haaste. Tässä keskeistä on ketjuajattelun kokonaisvaltaisuus: MTT:n t&k-toiminnan loppuhyödyntäjinä nähdään koko elintarvikeketju viljelijästä teollisuuteen ja edelleen kuluttajaan asti. Ketjun loppupään parempi huomioiminen leimaa MTT:n nykyistä kehityssuuntausta, samoin kuin koko innovaatiotoiminnan muutospaineita. Tulosohjausmalli luo hallinnollisen viitekehyksen vaikuttavuudelle. Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet ohjaavat virastojen ja laitosten toiminnallisten tavoitteiden asettamista. Koska yhteiskunnallinen vaikuttavuus kuvaa toiminnan vaikutuksia suhteessa laajoihin asiakokonaisuuksiin ja politiikkatavoitteisiin, on yhteiskunnallisten vaikutustavoitteiden asettamista yksittäisille organisaatioille pidetty epärealistisena: yksittäiset virastot ja laitokset voivat vaikuttaa yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen ainoastaan oman toimintansa osalta eli organisaatioiden ns. lisäarvovaikutusten kautta. Sitä vastoin ministeriöiden ja valtioneuvoston tulosvastuu painottuu yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen, kun uudessa tulosohjauksen mallissa on viime vuosina täsmennetty vastuita niin ministeriöiden kuin niiden alaisten virastojen ja laitosten välillä. Tähän liittyy myös tarve käydä jatkuvaa keskustelua siitä, mikä on ministeriön ja sen alaisten tutkimuslaitosten rooli innovaatiotoiminnan kokonaisuudessa. Samalla ohjaava ministeriö (yhdessä muiden julkisen sektorin toimijoiden kanssa) on myös tärkeä asiakasryhmä, mikä sekin osaltaan motivoi keskustelun tarvetta. Hankkeen johtopäätökset liittyvät erityisesti tavoitteisiin, indikaattoreihin ja oppimiseen