Kehitysmenettelyyn perustuva kokonaisurakka:Periaatteet ja ensimmäiset kokeilut

Tässä julkaisussa raportoitavan työn tavoitteena oli kehittää kokonaisurakasta (KU) sellainen sovellus, joka hyödyntää osapuolten yhteistyötä totuttua laajemmin ja jolla rakennushankkeita pystytään toteuttamaan aiempaa taloudellisemmin. Ratkaisuksi muodostui ns. kehitysmenettelyyn perustuva kokonaisurakka (kKU). Menettely tukeutuu hankintalain tarkoittamaan neuvottelumenettelyyn, jossa urakoitsijat ehdottavat nyt ensimmäisen vaiheen tarjouksissaan vain parannuksia tilaajan suunnitelmiin. Toimivat ideat viedään lopulliseen tarjouspyyntöön, minkä lisäksi ne ovat keskeinen osa tarjoajien laatuarviointia. Tämä toimii kannustimena parannusehdotusten tuottamiselle, kun ehdotusten hyödyllisyys otetaan huomioon urakoitsijan valinnassa myöhemmin annettavan tarjoushinnan ohella. Kilpailun voittaneen urakoitsijan kanssa solmittava urakkasopimus vastaa sitten jo tavanomaista kokonaisurakkaa.Menettelyä on kokeiltu kahdessa infrahankkeessa. Kokemukset olivat positiivisia, ja hankkeisiin osallistuneet uskovat menettelyn olevan hyödyllinen monissa kehityspotentiaalia omaavissa hankkeissa. Menettelyä käyttämällä urakoitsijoiden osaaminen saadaan mukaan suunnitelmien laadun parantamiseen myös kokonaisurakkaa käytettäessä. Samalla urakoitsijajoukon moninaiset ideat saadaan laajan kilpailun piiriin, millä voidaan parantaa hankkeen taloudellisuutta. Tuotantonäkökulma tulee paremmin huomioon otetuksi. Toteutusvaiheen sopimukseen ei jää merkittäviä epävarmuuksia toteutettavasta ratkaisusta ja sen hinnoittelusta, kun kehitystyö tapahtuu jo ennen sopimuksen solmimista. Vuoropuhelun lisäämisen koetaan yhdistävän osapuolten osaamista hankkeen hyödyksi, vaikka näkyvät muutokset jäisivät vähäisiksi