Loppusijoitustilojen esisuunnitelma, vaihe 2

Suomen ydinvoimalaitosten käytetty ydinpolttoaine tullaan loppusijoittamaan syvälle kallioperään Eurajoen Olkiluotoon. Loppusijoitustilat on suunniteltu louhittavaksi 400 - 500 metrin syvyyteen. Tilojen maanpintayhteyksinä toimivat ajotunneli, jonka kaltevuus on 1:10, sekä pystykuilut. Maanpinnalla olevassa kapselointilaitoksessa kapseloitu polttoaine kuljetetaan loppusijoitussyvyyteen kapselikuilussa olevalla kapselihissillä. Loppusijoitussyvyydellä on tunneliverkosto, joka koostuu loppusijoitustunneleista, niitä yhdistävistä keskustunneleista sekä teknisistä tiloista. Kapselit sijoitetaan loppusijoitustunnelin pohjaan porattaviin loppusijoitusreikiin, jotka on vuorattu bentoniittilohkoilla. Keskustunnelit toteutetaan ns. rinnakkaistunneliperiaatteella, jossa kaksi rinnakkaista keskustunnelia on yhdistetty toisiinsa yhdystunneleilla määrävälein. Rinnakkaistunneliperiaate parantaa tilojen paloturvallisuutta ja tarjoaa joustavan mahdollisuuden täyttää ja sulkea loppusijoitustunneleita vaiheittain tilojen käyttöjakson aikana. Loppusijoitusalueen maanpintatutkimuksia varmentamaan rakennetaan Olkiluotoon, suunniteltuun loppusijoitussyvyyteen, maanalainen tutkimustila, ONKALO. ONKALO on suunniteltu siten, että sitä voidaan myöhemmin käyttää osana loppusijoitustiloja. ONKALOn rakentaminen käynnistyi vuonna 2004. Loppusijoitustilat rakennetaan valmiiksi 2010-luvulla ja loppusijoitustoiminta käynnistyy vuonna 2020. Loppusijoitustilojen suunnittelussa on huomioitu myös rakennusvaiheessa olevan viidennen ydinvoimalaitoksen polttoaine, joten tilojen käyttövaihe on hyvin pitkä, noin 100 vuotta. Loppusijoitustiloja louhitaan ja suljetaan vaiheittain tilojen pitkän käyttöjakson aikana. Loppusijoitustilat voidaan rakentaa yhteen tai useaan kerrokseen. Tässä esisuunnitelmassa on esitetty ns. referenssiratkaisuna yhteen kerrokseen sijoitettu tila. ONKALOn suunnittelussa on kuitenkin varauduttu myös kaksikerrosratkaisuun. Loppusijoitustilojen suunnitelmat on esitetty asemoituna Olkiluodon kallioperään. Tilojen sijainti tarkentuu kallioperätiedon karttuessa. Tarkempaa kallioperätietoa saadaan maanpintatutkimusten lisäksi ONKALOsta, loppusijoitustilojen rakennusvaiheessa sekä loppusijoitustiljen pitkän käyttöjakson aikana tehtävillä tutkimuksilla. Tilat on suunniteltu siten, että myös loppusijoitustekniikan kehityksen aiheuttamat muutokset voidaan huomioida mahdollisimman joustavasti. Loppusijoitustilojen kokonaislouhintatilavuus on noin 1,3 milj. m3. Koska tiloja louhitaan ja täytetään vaiheittain tilojen käyttöjakson aikana, on kerrallaan avoinna oleva tilavuus noin 0,6 milj. m3. Toiminnallisesti loppusijoitustila on jaettu valvonta-alueeseen ja valvomattomaan alueeseen. Kapselien käsittely ja lasku loppusijoitusreikään tapahtuu aina valvonta-alueella. Uusien tunneleiden louhinta ja rakentaminen sekä loppusijoitustunneleiden täyttö tehdään valvomattomalla alueella. Suuret materiaalivirrat, kuten louhe ja täyttömateriaali kuljetetaan ajotunnelia pitkin. Valvonta-alueella ja valvomattomalla alueella on erillinen ilmanvaihto