Sähköntuotannon uudet vaihtoehdot. Osa 2. Puun ja turpeen kaasutuskombitekniikoiden vertailu

Tutkimuksessa arvioitiin yhtenäisin perustein kotimaisia polttoainejalosteita (puuta ja turvetta) käyttävien kombivoimaloiden taloudellista ja teknistä kehityskelpoisuutta. Neljää kombiprosessikonseptia ja yhtä synteesikaasua tuottavaa konseptia tarkasteltiin: turpeen leijukerroshappikaasutus (sähkö), turpeen leijukerroshappikaasutus (synteesikaasu), turpeen leijukerrosilmakaasutus (sähkö), puun kiinteäkerroskaasutus (yhdistetty sähkö ja lämpö) ja puun fiashpyrolyysi (yhdistetty sähkö ja lämpö). Konsepteja voidaan soveltaa sekä lauhde- että vastapainevoiman tuotannossa. Happikaasutukseen perustuva turvekombi on lähinnä teknistä toteutettavuutta. Sen keskeiset osat on demonstroitu teollisessa mitassa. Leijukerrosilmakaasutusta ei ole kokeiltu prosessinkehitysyksikköä (PDU) suuremmassa laitteistossa. Kaasun kuumapuhdistus on vasta kehitteillä. Puun pienemmän kokoluokan paineistetusta kiinteäkerroskaasutuksesta ei ole kokeellista tietoa. Pyrolyysireaktoria ei ole demonstroitu PDU-kokoa suuremmassa yksikössä. Kaasutuskombitekniikalla voidaan tuottaa sähköä korkealla hyötysuhteella (43 %, ilmakaasutus). Prosessikonseptin optimoinnilla voidaan hyötysuhdetta nostaa edelleen. Yhdistetyssä sähkön ja kaukolämmön tuotannossa voidaan saavuttaa rakennussuhde 1,2. Kaasuturbiinin sisäänmenolämpötilan nosto 1 100:sta 1 300 °C:seen kohottaa sähköntuotannon hyötysuhteen 41:stä 44 %:iin (ilmakaasutuskombi). Turpeen leijukerrosilmakaasutuksella voidaan sähköntuotannossa saavuttaa korkeampi hyötysuhde ja pienemmät tuotantokustannukset kuin happikaasutuksella. Turpeen happikaasutus on kuitenkin ilmakaasutusta teknisesti kehittyneempi vaihtoehto. Yhdistetyssä sähkön- ja lämmöntuotannossa voidaan kiinteäkerroskaasutukseen perustuvassa kombissa saavuttaa 81 %:n hyötysuhde. Pyrolyysikonsepti ei osoittautunut kilpailukykyiseksi. Tutkimuksen perusteella näyttää siltä, että kaasutuskombitekniikalla voidaan saavuttaa matala päästötaso kilpailukykyisin kustannuksin. Arvioituja sähköntuotantokustannuksia ei sellaisenaan voi verrata kaupalliseen tekniikkaan lähinnä investointien arviointitarkkuuden aiheuttaman suhteellisen suuren virheen vuoksi