Teknisiä ja taloudellisia näkökohtia käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksen palautettavuudesta:Kirjallisuusselvitys

Kirjallisuustutkimukseen on koottu käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksen palautettavuuden teknisiä ja kustannusnäkökohtia. Suomalainen käytetyn polttoaineen loppusijoitussuunnitelma sisältää palautettavuutta edistäviä piirteitä, kuten loppusijoituksen vaiheittaisen etenemisen, kuparikapselien hyvän korroosionkeston ja graniittiin louhittavien loppusijoitustunnelien pitkäikäisyyden. Mahdollisia teknisiä ja poliittisia motiiveja käytetyn polttoaineen palauttamiseen kerättiin kirjallisuudesta. Toimintaa mahdollisen palauttamisen jälkeen tarkastellaan polttoainekapselien kuljetusten, avaamisen ja välivarastoinnin osalta. Palauttaminen on mahdollista loppusijoituksen elinkaaren kaikissa vaiheissa, ja palauttamisen tekninen toteutus esitetään ennen sijoitusreiän sulkemista, sijoitustunnelin sulkemisen jälkeen ja kaikkien tilojen sulkemisen jälkeen. Kallioperän olosuhteita, polttoainekapselien lämmöntuottoa, säteilyä ja bentoniitin ominaisuuksia tarkastellaan palautettavuuden kannalta. Ydinmateriaalivalvonnan, monitoroinnin ja tiedon säilyttämisen kysymyksiin otetaan kantaa palautettavuuden yhteydessä. Erilaisia tapoja kustannusten ilmaisemiseen ovat rahamäärä, prosenttiosuus koko loppusijoituksen kustannuksesta ja viivästymä loppusijoituksen suunnitellusta aikataulusta. Laskettuja kustannuksia koottiin Suomen mallin mukaiselle välittömästi suljettavalle loppusijoitustilalle ja vertailuna eräissä Euroopan maissa suunnitellulle, pidennetyn aukiolon tapaukselle. Suomessa kustannuksia on arvioitu melko karkeasti, mutta Suomen kannalta kiinnostava on Ruotsissa laskettu kustannusesimerkki 400:n loppusijoituskapselin palauttamisesta sijoitustunnelien sulkemisen jälkeen. Palautettavuuden kustannuksista löydettiin vain muutama tarkempi laskelma, koska palauttaminen on varsin epätodennäköistä ja ajoittuu toteutuessaan pitkälle tulevaisuuteen