Kannustavat maksuperusteet rakennushankkeessa. Osa 1. Kansainvälinen kartoitus

Tilaajat asettavat rakennushankkeiden hankintaprosessin sujuvuudelle sekä rakennettavien tilojen ja järjestelmien toimivuudelle ja laadulle monenlaisia tavoitteita. Kiinteistöstrategisen ajattelun kehittyessä keskitytään myös entistä enemmän lisäarvopalvelujen tuottamiseen käyttäjille. Hankintakustannusten minimoinnin sijaan etsitään uusia tuottoja ja kokonaistaloudellisia ratkaisuja. Samalla urakoitsijan suoritusvelvollisuus on laajenemassa ja pitkäjänteiset kumppanuus- sekä yhteistoimintamallit ovat yleistymässä. Rakentamisessa perinteisesti käytettävät kilpailuttamismenettelyt, joustavuuden eliminoivat sopimukset ja niiden maksuperusteet eivät kuitenkaan tue uutta ajattelua. Toimintamallit, joissa jaetaan yhtäältä riskejä toteutettavasta kokonaisuudesta ja toisaalta palkkiot onnistuneesta suorituksesta, kannustavat osapuolia parempaan yhteistyöhön ja innovatiivisuuteen. Kannustavilla sopimuksilla pyritäänkin linjaamaan urakoitsijan tavoitteet tilaajan tavoitteiden kanssa sitomalla urakoitsijalle tuleva hyöty osittain sellaisiin tuloksiin, jotka ovat tilaajan kannalta tärkeitä. Tilaajan tavoitteet muodostuvat näin koko hankkeen toteutusta ohjaavaksi johtoajatukseksi. Tässä julkaisussa esitetään tulokset kartoituksesta, jossa etsittiin maailmalta erilaisia kannustavia maksuperustejärjestelyjä ja niistä saatuja kokemuksia. Näitä järjestelmiä käsitellään julkaisussa kolmesta näkökulmasta. Ensinnä syvennytään lähinnä hankkeiden tavoitteiden näkökulmasta luokiteltuihin erityyppisiin kannustimiin teknisinä ratkaisuina ilman organisatorisia sidoksia. Nämä tyypit ovat toiminta, häiriöttömyys, turvallisuus, aika, kustannus, tuotelaatu, asiakastyytyväisyys ja elinkaaritekijät. Lisäksi paneudutaan eri järjestelmien yhteiskäyttöön hankeorganisaatioissa sekä kootaan apuvälineitä ja näkemyksiä kannustinjärjestelmien kehittämisen tueksi. Kartoituksen mukaan on selvää, että jokainen hankekohtainen kannustava maksuperuste on yksilöllinen systeemi ja toimivuus sen mukainen. Onnistuessaan järjestelmillä on mahdollista saavuttaa merkittäviä etuja perinteisiin maksuperusteisiin verrattuna, joskin niiden käyttöön liittyy myös monia haasteita ja riskejä. Kokonaisuudessaan kerätyt kokemukset ovat kuitenkin ehdottoman rohkaisevia jatkokehitystyötä silmällä pitäen. Tämä julkaisu onkin tulos tutkimuksen ensimmäisestä vaiheesta, joka koostaa lähtötietoja varsinaiselle myöhemmälle kannustavien maksuperusteiden menetelmäkehitystyölle