Puut ja pensaat Pohjois-Suomen viherrakentamisessa

Tutkimuksessa selvitettiin Pohjois-Suomen viherrakentamisessa käytettävien puiden ja pensaiden määrä, alkuperä, saatavuus ja tarve nyt ja tulevaisuudessa. Lisäksi kartoitettiin taimitarhojen toimintaa, alan koulutustarvetta ja kehittämismahdollisuuksia. Saatavilla olevat pohjoissuomalaiset puuvartisten koristekasvien kannat kartoitettiin ja tehtiin esitys niiden kehittämiseksi viherrakentamisen käyttökasveiksi. Tutkimus perustuu taimituottajien ja alan asiantuntijoiden haastatteluihin, tilastotietoihin ja kirjallisuuteen. Viherrakentaminen on vasta viime vuosina alettu nähdä osana ympäristönhoitoa ja elinympäristön laatuun vaikuttavana tekijänä myös Pohjois-Suomessa. Taimitarhatuotanto Oulun ja Lapin lääneissä on melko uutta ja taimitarhat ovat pieniä perheyrityksiä. Taimitarhatuotannon kehittymistä Pohjois-Suomessa vaikeuttaa ilmastoon sopeutuneiden puuvartisten koristekasvien puuttuminen. Pohjoiskalotti-projektin yhteydessä tehty keräys antaa hyvän pohjan omalle kehitystoiminnalle. Pohjois-Norjassa ja PohjoisRuotsissa käynnistyneet kansalliset viherrakentamisen parantamishankkeet ja niistä saadut tulokset osoittavat pohjoiseen soveltuvien kasvien kehitystyön tarpeellisuuden. Taimien tarve Oulun ja Lapin lääneissä oli vuonna 1987 arviolta 120 000 puuta ja 1,2 milj. pensasta. Suurimpia kasvien käyttäjäryhmiä olivat rakennusliikkeet ja kunnat, joiden osuus yksityisiin henkilöihin verrattuna oli yli viisinkertainen. Koko alueella käytetään puuvartisiin koristekasveihin vuosittain arviolta 45 milj. mk. Kunnat käyttivät oman ilmoituksensa mukaan vuosina 1984 - 1985 viherrakentamiseen keskimäärin 32,5 milj. mk/vuosi. Tästä summasta kasvien osuus oli arviolta 3,8 milj. mk/vuosi. Esitetyt käyttökasvien tarvearviot osoittavat potentiaalista markkinavolyymia. Käytännössä huomattava osa taimitarpeesta tyydytetään luonnonkasveilla. Esitettyjen lukuarvioiden mukaan taimitarhat tyydyttävät tällä hetkellä vain 7 - 8 % nykyisestä pensaiden ja puiden tarpeesta. Kunnallisen viherrakentamisen tarvitsemista taimista yli puolet tuodaan tällä hetkellä Oulun läänin eteläpuolella sijaitsevilta taimitarhoilta. Viherrakentajat ovat osoittaneet selvän kiinnostuksen omaan kestävään materiaaliin, jos sitä olisi saatavilla riittävästi. Olosuhteiden pakosta muutamat kaupungit ovat aloittaneet oman taimituotannon. Tutkimusta Pohjois-Suomen taimituotannosta tarvitaan ilmastoon sopeutuneen kasvimateriaalin kehittämiseksi sekä viherrakentamiseen soveltuvien luonnonkasvien lisäys- ja viljelytekniikan selvittämiseksi. Taimitarhojen yhteistyötä, markkinointia ja tuottajien erikoistumista tulisi kehittää, samoin taimisto- ja viherrakennusalan koulutusta olisi lisättävä ja kehitettävä