Rakennusten betonielementtisaumoissa käytetyt polymeerit

JuIkaisussa tarkastellaan betonielementtien saumoissa käytettävien polymeerien materiaalitekniikkaa kirjallisuudessa esitettyjen tietojen pohjalta. Rakenteiden saumauksessa käytetään saumaustarvikkeita yleensä sekä sisä- että ulkopuolisessa saumauksessa. Saumaustarvikkeiden käyttökohteista useat liittyvät veden ja vedenpaineen eristykseen sekä normaaleissa että liikuntasaumoissa. Käytännön kokemusten perusteella voidaan saumamassojen keskimääräiseksi eliniäksi arvioida 10 - 15 vuotta, jos saumaus on asianmukaisesti suoritettu. Mikäli rakennuksen elinikä arvioidaan 50 - 60 vuodeksi, sen saumaus pitää uusia kolmesta kuuteen kertaa. Ulkoseinäelementtien saumaan vaikuttavia ulkoisia rasituksia ovat mm. tuuli, sade, vesi, auringonvalo, lämpö, pakkanen, linnut ja mikro-organismit sekä mekaaninen kulutus. Ulkoseinäelementtien sisäkuori on normaalitapauksessa ulkokuoreen verrattuna melko pienten lämpö- ja kosteusvaihteluiden alainen, joten myös saumaa rajoittavien elementtien liike jää vähäiseksi. Väli- ja sisäseinien kosteus- ja lämpötilavaihtelut ovat pienempiä kuin ulkoseinissä. Saumausmassat ovat tuotemäärältään suurimpia tiivistystarvikeryhmiä. Ne koostuvat orgaanisista sideaineista sekä erilaisista täyte-, väri- ja lisäaineista. Muita saumaustarvikkeita ovat pohjatäytenauhat, pohjusteet, saumausnauhat, -laastit, -vaahdot sekä höyrysulkupaperit, kalvot ja teipit. Saumausmassoissa käytettyjen orgaanisten polymeerien erityispiirteenä on ennen kaikkea niiden mekaanisten ominaisuuksien voimakas riippuvuus lämpötilasta. Polymeerien tartuntaominaisuudet vaihtelevat niiden kemiallisen koostumuksen mukaan. Saumausmateriaaleissa käytettyjä polymeerejä ovat mm. silikonit, polyuretaanit, polysulfidit, klorosulfonoitu polyeteeni, akryylit, polykloropreenit, butyylit, EPDM-kumit ja vinyylit. Saumaustarvikkeiden testausta varten on kehitetty yhteispohjoismaisia NORDTEST-menetelmiä. Pohjoismaitten välisen INSTA-projektin tavoitteena on laatia saumaustarvikkeiden yhtenäiset laatukriteerit vuoteen 1988 mennessä