Korjattavan koulurakennuksen ylläpitokustannusten arviointi

Tutkimuksessa laadittiin ylläpitokustannusten arviointimenettely korjaushankkeen suunnitteluvaiheen päätöksenteon tueksi. Korjattavia koulurakennuksia varten kehitettiin ylläpitokustannusten arviointimenetelmä. Julkaisussa esitetään myös asuinkerrostalojen, toimistorakennusten sekä sosiaalitoimen ja terveydenhuollon laitosten ylläpitokustannusten arvioinnin erityispiirteitä. Arviointimenetelmän testauksessa rajaudutaan koulurakennusten tarkasteluun. Ylläpitokustannusten arviointimenetelmä laadittiin kirjallisuuden ja kahden 1980-luvun alussa korjatun esimerkkikoulun tarkastelun pohjalta. Arviolaskentamenettely perustuu rakennuksen keskeisten ylläpidon menekkien määrittämiseen ja hinnoitteluun. Ylläpitokustannukset eritellään kiinteistönpitonimikkeistön mukaisesti. Ylläpitokustannusarvio laaditaan erillisille laskentalomakkeille. Korjausten takia koulurakennuksen kokonaisylläpitokustannukset tavallisesti kohoavat. Tutkimuksen mukaan koulurakennuksen lämpöenergiankulutus lisääntyy perusparannustyön jälkeen, ellei korjaukseen liity energiansäästötoimenpiteitä. Myös koulurakennuksen sähkönkulutus pyrkii lisääntymään koriaustoimenpiteiden jälkeen. Tavallisesti perusparannustöillä ei ole vaikutusta kohteen hallintokustannuksiin. Pääsääntöisesti perusparannustyö vähentää huoltohenkilökunnan ruumiillisen työn määrää ja lisää vastaavasti esim. erilaisten säätölaitteiden hoitoon kuluvaa työmäärää. Suomessa useimpien rakennustyyppien siivoustyömenekki on siivousalaa kohti laskettuna lähes 2-kertainen Ruotsin tilanteeseen verrattuna. Siivoustyötarpeen mitoitus on maassamme väljää ja ylläpidon kannalta epätaloudellista. Lämpö- ja sähköhuollon energiatariffeissa sekä vesi- ja jätevesimaksuissa on suuria paikkakuntakohtaisia eroja. Korjaushankkeen suunnitteluvaiheessa ylläpitokustannuksia arvioitaessa tulee hinnoittelussa käyttää rakennuksen sijaintipaikkakunnan yksikköhintoja. Kehitetty ylläpitokustannusten arviointimenettely soveltuu ensisijaisesti korjattavien koulurakennusten luonnos- ja pääpiirustusvaiheissa tapahtuvaan ylläpitokustannusten arviointiin. Arviomenettely on käytössä yksinkertainen ja korjaussuunnitelmien välisiä eroja kuvaava. Testauksen perusteella menettely antaa eri ylläpitotehtäville tasoltaan oikeita tuloksia myös korjauskohteessa, johon linttyy käyttötarkoituksen muutos (koulurakennus terveysasemaksi). Periaatteessa kehitetty ylläpitokustannusten arviointimenettely on käyttökelpoinen myös uudisrakennuskohteissa