Bioanturitekniikan käyttö ja kehitysmahdollisuudet:Esitutkimus

Tutkimuksessa on kartoitettu biologisperäisten molekyylien mittaukseen tarkoitettujen kemiallisten antureiden, ns. bioantureiden, tutkimuksen nykyinen tila. Kartoituksessa on selvitetty seuraavat osa-alueet: bioanturitekniikan tausta ja tutkimuksen käynnistymiseen vaikuttaneet tekijät, bioanturiteknologian kansainvälinen taso, ulkomaiset tutkimusorganisaatiot ja niiden bioanturitekniikkaan liittyvä asiantuntemus, tutkimus- ja kehitysmahdollisuudet Suomessa sekä bioantureiden potentiaaliset sovellusalueet. Tutkimustulosten perusteella annetaan toimintasuositus tutkimuksen käynnistämiseksi Suomessa. Ulkomaista tutkimustoimintaa on selvitetty alan kirjallisuuden perusteella sekä vierailemalla tutkimuslaitoksissa Yhdysvalloissa, Euroopassa ja Japanissa. Bioantureita tutkivat laboratoriot on esitelty liitteessä. Bioanturitekniikan tason kuvaaminen, joka muodostaa pääosan tutkimuksesta, on jaettu kahteen osaan, kemiallisesti herkän kalvon ja siihen liittyvien tekniikoiden esittelyyn sekä erilaisten fysikaalisten ilmaisumenetelmien kuvaamiseen. Kemiallisesti herkissä kalvorakenteissa on keskitytty ioni- ja molekyyli-selektiivisiin kalvoihin, immunokalvoihin ja Langmuir-Blodgett-tyyppisiin kalvoihin. Lisäksi on selvitetty kalvopintojen mittaustekniikoita. Ilmaisumenetelmistä on tarkemmin kuvattu puolijohdeperusteisia ilmaisimia, optisia antureita ja mittausmenetelmiä sekä mikromekaanisin menetelmin valmistettuja anturirakenteita. Anturin kotelointia ja siihen liittyviä tekniikoita on kuvattu lyhyesti. Bioantureihin liittyvä asiantuntemus Suomessa on kartoitettu haastattelemalla yliopistojen, korkeakoulujen ja Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen (VTT) tutkijoita sekä yritysten edustajia. Bioantureiden sovellusalueista on tarkemmin kuvattu lääketieteelliset, ympäristönvalvonnan ja prosessiteollisuuden sovellukset