Palveluliiketoiminnan mahdollisuudet ja haasteet Suomessa

Tämän raportin tarkoituksena on nostaa palvelut Suomen hyvinvointia koskevan keskustelun keskiöön yhdessä teollisuuden ja digitalisaation kanssa. Digitalisaation vaikutukset palvelusektoriin ovat yhtä voimakkaat kuin teollisuuteen; se lisää tuottavuutta ja muuttaa kilpailuoloja esimerkiksi digitaalisten palvelualustojen myötä. Palvelusektorin laajuus korostaa muutokseen varautumisen tarvetta, sillä digitalisaation vaikutukset voivat olla erittäin suuria. Rakennemuutosta tukevat politiikkatoimet ovat siksi elintärkeitä. Raportti sisältää viisi eri asiantuntijanäkökulmaa palvelualojen kehityksestä ja digitalisaation vaikutuksista. Etlatieto tarkastelee palvelujen skaalautuvuutta ja vientipotentiaalia sekä näiden vaikutuksia henkilöstön määrän, jalostusarvon ja tuottavuuden kasvuun. McKinsey & Company toteaa Suomen palvelusektorin olleen toistaiseksi vakaa kasvun ja työllisyyden lähde ja arvioi tältä osin digitalisaation vaikutuksia. VTT luo näkökulmassaan laajemman kuvan palvelujen globaaleihin muutostrendeihin. DIGILEn näkökulman mukaan alustatalous on nousemassa voittavaksi tuottavuusratkaisuksi. Tekesin Serve - Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille -ohjelmaa koskevassa näkökulmassa kuvataan ohjelman opit palveluliiketoiminnan uudistumiseen. Asiantuntijanäkemysten pohjalta Työ- ja elinkeinoministeriö esittää johtopäätöksensä jatkotyön perustaksi. Palveluyritysten mittakaavaetujen ja viennin mahdollisuuksien hyödyntäminen on kansantalouden tuottavuuskehityksen ydinkysymyksiä. Tietoisuutta teollisuuden ja palvelujen "kohtalonyhteydestä" on lisättävä ja palvelut tulisi nähdä liiketoimintamahdollisuutena kaikilla aloilla. Tulevaisuuden haasteena on tuotteiden ja palvelujen yhdistäminen innovatiivisin tavoin ja myös yli toimialarajojen. Digitalisaatio globalisoi palvelujen markkinoita ja mahdollistaa tuottavuuden kasvun samalla vähentäen työvoiman tarvetta monilla nykyisillä aloilla. Digitalisaatio kuitenkin luo myös uusia työpaikkoja muille, osin täysin uusille talouden aloille ja avaa mahdollisuuksia suomalaisten innovaatioiden vauhdittamiseen. Siksi tulisi tunnistaa keinot päästä mukaan palveluliiketoiminnan globaaliin kasvuun ja kytkeä politiikkatoimet palvelemaan tätä kehitystä