Kuvallinen ilmaisu – 1940-luvun koululaisten piirustuskilpailutöistä välittyvä maailma ja yhteiskunnallinen todellisuus

Tässä pro gradu -tutkielmassa selvitettiin millainen lapsen maailma ja yhteiskunnallinen todellisuus välittyvät 1940-luvun oppilaiden piirroksista vuoden 1947 Kansanavun piirustuskilpailun A-sarjan 38 piirustuksen muodostaessa tutkimusaineiston. Kansallisen Huolto ry:n perustaman Kansanavun tarkoituksena oli sota-ajan jälkeen kerätä varoja huonossa asemassa eläville suomalaisille erilaisten kilpailujen avulla. Vuonna 1947 järjestetyn piirustuskilpailun, 8-9-vuotiaiden koululaisten, A-sarjan aiheena oli ”Autamme naapurin mummoa siivouksessa”. Tämän tutkielman aineisto muodostettiin valokuvaamalla Jyväskylän kansallisarkistossa arkistoidut A-sarjan piirustukset. Aineiston analyysimenetelmäksi valikoitui laadullinen sisällönanalyysi. Analyysin tausta-ajatuksena oli intertekstuaalisuuden käsite, jolloin pohjana analyysille toimi oletus kuvien yhteiskunnallista kontekstia sekä aikansa kuvakulttuuria heijastavasta luonteesta. Analyysin tarkoituksena oli löytää mahdollisia aineistosta nousevia, toistuvia, teemoja. Analyysista käy ilmi, että piirustuksissa toistuivat tiettyjen toimintojen ja ilmiöiden kuvaaminen. Näitä, tutkimuksen tuloksia, toistuvia teemoja, olivat seuraavat: mattojen tamppaus, polttopuut, lumityöt, lattian lakaisu, lasten vaatetus ja sukupuoli, mummon rooli, kotiaskareet ja sukupuoli. Tulosten mukaan niin piirtäjien kuin piirrettyjen hahmojen sukupuolella oli merkitystä auttamisen tavoissa kuin myös vaatetuksessa. Yhdelläkään tyttöhahmolla piirustuksissa ei ollut housuja, eikä yhtäkään mummohahmoa piirretty ilman huivia. Mattojen tamppaus ja lumitöiden teko olivat ainoat auttamisen tavat, jonka parissa oli kuvattu sekä tyttö- että poikahahmoja. Vuosina 1938 ja 1939 syntyneet koululaiset käsittivät piirustuksissaan mummon auttamisen konkreettisten kotiaskareiden tekemisen muodossa. Osa koululaisista kuvasi monta lasta mummoa auttamassa. Tämän voidaan ajatella kertovan ajan yhteisöllisestä kulttuurista, jossa töitä tehdään yhdessä. Tutkimustulokset ovat tulkinnallisia, aineiston koko rajallinen, ja tulkitsijan oma kulttuurinen tausta ja tiedostamattomat tekijät vaikuttanevat tulkinnan tuloksiin. Näin ollen on vaikeaa tehdä yleispäteviä johtopäätöksiä aiheesta. Tutkielman tulokset antavat tietoa paitsi aikansa yhteiskunnallisesta tilanteesta, jälleenrakentamisen ajasta, yhteisöllisyydestä, auttamisen näkemisestä lapsen silmin, opetussuunnitelman tavoitteiden toteutumisesta sekä lasten kuvakulttuurista