Yhteisöllinen opiskeluhuolto koulukuraattoreiden näkökulmasta

Pro gradu-tutkielmani aiheena on yhteisöllinen opiskeluhuolto, jota tarkastelen koulukuraattoreiden näkökulmasta. Ennaltaehkäisevä, koko oppilaitosyhteisöä tukeva yhteisöllinen opiskeluhuolto määritellään oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa (1287/2013) opiskeluhuollon ensisijaiseksi toteuttamistavaksi. Sen toteuttaminen on kaikkien oppilaitoksen toimijoiden vastuulla. Lähestyn tutkielmassani kuraattoreiden toteuttaman yhteisöllisen opiskeluhuollon kokonaisuutta työn tekemisen paikkojen kautta tarkastelemalla, mitä ja millaisia ovat ne yhteisöt, joissa kuraattorit työtä toteuttavat. Kiinnitän huomiota myös yhteisöllisen opiskeluhuollon saamiin sisältöihin, tavoitteisiin sekä sen ajalliseen osuuteen kuraattorityössä. Lisäksi selvitän, millaisia kehittämistoiveita kuraattoreilla on yhteisöllistä opiskeluhuoltoa koskien. Tutkielman teoriaosiossa kuvaan opiskeluhuolto- ja kuraattorityön historiaa sekä nykyisyyttä. Määrittelen myös yhteisöllisen opiskeluhuollon kannalta keskeistä yhteisön käsitettä sekä tarkastelen kuraattorityön ytimessä olevaa kouluyhteisöä eri näkökulmista. Yhteisösosiaalityötä kuvaamalla rakennan käsitystä siitä, millaisia elementtejä voidaan pitää yhteisöjen parissa tehtävälle sosiaalityölle ominaisina. Pro gradu-tutkielmani on laadullinen tutkimus, jonka aineisto koostuu 16 esi- ja perusopetuksessa ja/tai toisen asteen oppilaitoksessa työskentelevän kuraattorin haastattelusta. Haastattelut toteutin teemahaastattelun periaatteiden mukaisesti. Aineiston analyysimenetelmänä käytän laadullista sisällön analyysia. Kuraattorit pitävät merkittävimpinä, toteuttamaansa yhteisölliseen opiskeluhuoltoon liittyvinä yhteisöinä kouluyhteisöjä kokonaisuudessaan, erilaisia oppilaiden yhteisöjä sekä koulussa toimivien ammattilaisten yhteisöjä. Kuraattoreiden toteuttaman yhteisöllisen opiskeluhuollon keskeisenä tavoitteena on koko kouluyhteisön hyvinvoinnin tukeminen, mikä näkyy myös rajatummissa osatavoitteissa eri yhteisöjen kanssa työskenneltäessä. Monipuolinen luokkatyöskentely muodostaa merkittävän osan oppilasyhteisöjen kanssa tehtävästä työstä. Koko kouluyhteisöä koskevan työn ytimessä on vapaamuotoisempi kohtaamistyö. Ensisijaisesti yhteistyökumppaneina pidettyjen koulun ammattilaisten kanssa keskiössä ovat opiskeluhuoltoryhmätyö sekä erilaiset suunnittelu-, konsultaatio- ja kehittämistehtävät. Yhteisöllinen opiskeluhuoltotyö ei näytä tämän tutkimuksen perusteella saavuttaneen vielä oppilas- ja opiskelijahuoltolain (1287/2013) määrittämää ensisijaista asemaa kuraattorityön käytännöissä, vaan yksilökohtainen opiskeluhuolto vie edelleen merkittävimmän osan työajasta. Yhteisöllistä opiskeluhuoltoa koskevat kehittämistoiveet liittyvät yhteistyön tiivistämiseen ja lisäämiseen työhön kytkeytyvien yhteisöjen kanssa. Näitä yhteisöjä toivotaan enemmän mukaan niin työn suunnitteluun, kehittämiseen kuin toteuttamiseenkin. Toiveena on myös, että käsitys yhteisöllisen opiskeluhuollon merkityksestä jaettaisiin koulun ammattilaisten kesken nykyistä paremmin ja että työ juurtuisi osaksi kaikkien koulussa toimivien perustehtävää. Kuraattoreiden yhteisöllisen opiskeluhuollon käytännöistä voidaan tunnistaa yhteneväisyyksiä yhteisösosiaalityön kanssa