Vanhempien kokemuksiin vaikuttavia tekijöitä lapsen sairastaessa äkillistä lastentautia

Lapset sairastavat useita lastentauteja vuodessa. Valtaosa näistä taudeista hoidetaan kotona, mutta varsinkin infektiot ovat yleinen syy hakeutua hoitoon. Äkillisten lastentautien yleisyyden vuoksi ne vaikuttavat jokaisen vanhemman elämään. Kuitenkin tiedetään hyvin vähän siitä, miten kotona näitä tauteja sairastetaan. Tämän systemaattisen kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena oli kuvata niitä tekijöitä, jotka vaikuttavat vanhempien kokemuksiin lapsen sairastaessa äkillistä lastentautia. Tutkimuskysymyksenä oli: Mitkä tekijät vaikuttivat vanhempien kokemuksiin lapsen sairastaessa äkillistä lastentautia? Systemaattisessa kirjallisuuskatsauksessa käytettiin Cinahl-, Medline-, PsycINFO- ja Social Science Database-tietokantoja. Hakusanoina kaikissa tietokannoissa oli yleisiin, äkillisiin lastentauteihin: acute childhood illness, acute childhood disease, common childhood illness, minor acute childhood illness, lapsen äkilliseen sairastumiseen: acutely ill child, child acute disease, acute illness in child, minor ill child, vanhempiin ja perheeseen: family, mother, father, mom, dad, family life, vanhempien kokemuksiin: experience, perspective, view, attitude, perception, feelings, effect, impact, coping, management, liittyneitä englanninkielisiä sanoja. Tutkimusartikkeleiden tuli olla vertaisarvioituja alkuperäistutkimuksia vuosilta 2009-2019 ja niiden tuli käsitellä 0–18-vuotiaiden lasten äkillistä lastentaudin sairastamista siten, että tutkimuskohteena olivat vanhemmat. Hakutulos ennen tietokantarajauksia oli 1105, joista kirjallisuuskatsaukseen valittiin 10 ja manuaalihaulla 4 tutkimusartikkelia lisää. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä. Vanhempien kokemuksiin vaikuttavia tekijöitä olivat itse tauti, jonka mukanaan tuomat tunteet, käsitykset oireista ja diagnoosin puute saivat vanhemmat keskittymään lapsessa tapahtuvien muutosten ja oireiden tarkkailuun. Vanhempiin kohdistui vaatimusten kudelma lapsen parhaasta pyrkimykseen tehdä muiden silmissä oikein, terveydenhuollon nurinkurisesta toimintakulttuurista kotona selviämisen eetokseen. Vanhemmilla oli tarve tietoon ja terveydenhuollon ammattilaisien apuun, mutta tiedon ja avun saavuttaminen oli haasteellista. Vaihtelevat vanhemmuuden resurssit olivat niitä tekijöitä, jotka lisäsivät tai vähensivät vanhempien käytössä olevia resursseja. Kirjallisuuskatsauksen johtopäätöksinä voidaan todeta, että itse tautiin liittyvät tekijät heikentävät vanhempien luottamusta hoitaa lasta ja saavat heidät herkemmin hakemaan apua. Vanhempiin kohdistuva vaatimusten kudelma, joka alleviivaa vanhempien itsenäisen selviytymisen vaatimusta. Vahvat sosiaaliset verkostot ovat tiedon ja avun saavuttamisen väline. Lapsen sairastuminen heikentää vanhempien elämänlaatua: Vanhemmat, joilla on jo valmiiksi heikko elämänlaatu kokevat enemmän vaikeuksia, mutta hyvä terveydenlukutaito, vaiston ja maalaisjärjenkäyttö sekä kouliintuneisuus vanhempana hillitsee elämänlaadun muutoksia. Matalankynnyksen kohtaamispaikkojen luominen terveydenhuollon ammattilaisten kohtaamiseen, palveluiden joustavuuden lisääminen sekä huomion kiinnittäminen vanhempien terveydenlukutaitoon ja sosiaalisiin verkostoihin voivat olla avaintekijöitä vanhempien tukemiseen