Erityisherkän lapsen kohtaaminen varhaiskasvatuksessa

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää yksittäisten varhaiskasvatuksen ammattilaisten kokemuksia erityisherkän lapsen kohtaamisesta varhaiskasvatusympäristössä. Opinnäytetyössä pyrittiin selventämään sitä, miten erityisherkkyys lapsilla ilmenee, sekä millaisia keinoja varhaiskasvattajilla on ottaa erityisherkkyyksiä huomioon ja tukea lasta. Tavoitteena oli herättää lisää mielenkiintoa erityisherkkyyksiä kohtaan varhaiskasvattajien keskuudessa, sekä saada heidät tarkastelemaan myös omaa toimintaansa ryhmässä. Opinnäytetyö toteutettiin sekä määrällistä, että laadullista tutkimusotetta hyödyntäen. Aineiston hankita tapahtui kyselylomakkeen avulla. Opinnäytetyössä vastaajiksi valikoitui satunnainen joukko pirkanmaalaisen päiväkodin henkilökuntaa. Vastauksia minulle palautui seitsemän. Kyselyn vastausprosentti oli 64%, Opinnäytetyön teoreettisessa viitekehyksessä käsitellään varhaiskasvatuksen perustehtävää ja varhaiskasvatusympäristöä, määritellään erityisherkkyyttä sekä erityisherkälle lapselle ominaisia piirteitä. Tutkimuksesta saatujen tulosten perusteella erityisherkkyys on käsitteenä monelle varhaiskasvattajalle vielä vieras. Siitä huolimatta jokainen vastaajista osasi määritellä erityisherkkyyteen kuuluvia ominaisuuksia laajasti. Erityisherkkyyden todettiin ilmenevän esimerkiksi aistiherkkyyksinä, erilaisina kehon tuntemuksina ja voimakkaina reaktioina arjessa tapahtuviin muutoksiin. Vastausten perusteella varhaiskasvattajan roolia pidettiin merkittävänä erityisherkän lapsen kanssa toimimisessa. Tärkeänä pidettiin lapsen yksilöllisten tarpeiden huomioimista ja sensitiivisyyttä, sekä lapsen, että tämän vanhempien kanssa toimiessa. Vastaajat olivat paljon pohtineet myös päiväkotia fyysisenä ympäristönä, ja mahdollisien ärsykkeiden minimoimista ryhmätilassa. Opinnäytetyö selventää sitä, millainen käsitys varhaiskasvattajilla erityisherkkyydestä on, antaa aiheesta lisää tietoa, sekä auttaa hahmottamaan erityisherkkyyden ilmenemistä paremmin