Automaatio taloushallinnossa: Ohjelmistorobotiikan vaikutukset organisaation sidosryhmiin

Ohjelmistorobotiikka on tuore prosessiautomaatiossa käytettävä työkalu. Älykkäiden teknologioiden ja automaation yleistyessä varsinkin taloushallinnossa, on ilmiön vaikutuksia tärkeää tutkia eri näkökulmista. Tämän tutkimuksen tavoitteena onkin lisätä ymmärrystä ohjelmistorobotiikan vaikutuksista organisaation sidosryhmiin. Vaikka tutkimus tarkastelee vaikutuksia kaikkiin sidosryhmiin, tunnistetaan robotiikka henkilökunnan kannalta keskeisimpänä ja näin ollen tutkimuksessa keskitytään kyseiseen sidosryhmään. Tutkimuksen motivaatio kumpuaa siitä, että ohjelmistorobotiikan inhimilliset vaikutukset ovat jääneet vähälle huomiolle, minkä lisäksi aikaisempi kirjallisuus voidaan nähdä epätieteellisenä. Tämä johtuu osittain kirjallisuuden vähäisestä määrästä ja osittain taas siitä, että tutkimuksia ei ole juurikaan vertaisarvioitu tai julkaistu tieteellisissä julkaisuissa. Näin ollen tämän tutkimuksen tutkimuskysymykseen ”Kuinka ohjelmistorobotiikan käyttö taloushallinnon tehtävissä vaikuttaa sidosryhmiin?” pyritään vastaamaan kahden apukysymyksen ”Pitävätkö aikaisemmin raportoidut vaikutukset paikkaansa?” ja ”Kokevatko sidosryhmät aikaisemmin raportoimattomia vaikutuksia?” Sidosryhmävaikutuksia tutkittaessa nojataan vahvasti aikaisempaan sidosryhmäkirjallisuuteen, josta teoriaosuuteen on sisällytetty merkkitutkimuksia sekä tämän tutkielman aiheen kannalta mahdollisimman relevantteja tutkimuksia. Erityisen tärkeäksi nousee Harrisonin ja Wicksin (2013) esittämä malli sidosryhmien arvonluonnista ja siihen kuuluvat neljä tekijää; saadut hyödykkeet ja palvelut, samaistumisen tunne, organisatorinen oikeus sekä vaihtoehtoiskustannukset. Tämän lisäksi ajatus sidosryhmäsynergiasta eli arvon luomisesta usealle sidosryhmälle samanaikaisesti on relevantti tutkimuksen kannalta. Tutkimuksen empiirinen osio on suoritettu haastattelututkimuksena neljässä eri toimialoja edustavassa kohdeorganisaatiossa. Tutkimukseen haastateltiin yhteensä 18 henkilöä, jotka työskentelevät organisaatioissaan prosessiosaajina, muutosjohtajina tai alemman keskijohdon tehtävissä. Näin tutkimuksen otanta on pyritty luomaan mahdollisimman monipuoliseksi ja eri näkökulmia on otettu huomioon. Analysoimalla kyseistä dataa on pystytty laajentamaan ymmärrystä varsinkin henkilökunnan, mutta myös muiden sisäisten sekä ulkoisten sidosryhmien kokemista vaikutuksista. Tämä on mahdollistanut vastaamisen molempiin apukysymyksiin sekä niiden kautta varsinaiseen tutkimuskysymykseen. Tutkimus osoittaa, että suurimmat vaikutukset vaikuttaisivat koituvan henkilökunnalle, kuten aiempikin kirjallisuus esittää. Vaikka kohdeorganisaatioiden henkilökunta kokee sekä positiivisia että negatiivisia vaikutuksia, näyttävät positiiviset, kuten robotiikan kautta kertynyt osaaminen tai mielenkiintoisemmat työtehtävät, nousevan negatiivisia suuremmiksi ja näin ollen kokonaisvaikutus muodostuu positiiviseksi. Myös muut sidosryhmät kokevat kohdeorganisaatioissa positiivisia kokonaisvaikutuksia: johto, sisäiset asiakkaat, loppuasiakkaat, robotiikkapalveluidentarjoajat, omistajat sekä tilintarkastajat. Näin ollen ohjelmistorobotiikka esiintyy tutkimuksen keräämän datan valossa sidosryhmäsynergian mahdollistavana ilmiönä. Kuitenkin myös negatiivisia kokonaisvaikutuksia kokevia sidosryhmiä vaikuttaisi olevan olemassa, sillä ohjelmistorobotiikka vaikuttaa osaltaan tuhoavan organisaation IT-puolen, työnhakijoiden sekä yhteiskunnan kokemaa arvoa. Tutkimuksen tuloksia tarkastellessa tulee muistaa, että pienestä otoksesta johtuen tulokset eivät ole yleistettävissä ja ne voisivat erota huomattavasti, mikäli ohjelmistorobotiikkaa tarkasteltaisiin eri organisaatioissa tai kontekstissa. Ohjelmistorobotiikan vaikutuksia tarkastellessa on hyvä muistaa myös niiden aikasidonnaisuus. Aikasidonnaisuus johtuu ilmiön tuoreudesta ja siitä, että robotiikan parhaita käytäntöjä kehitetään yhä. Näin ollen vaikutukset eri sidosryhmiin saattavat muuttua tulevaisuudessa suuntaan tai toiseen. Tämä muodostuukin mielenkiintoiseksi ja varsinkin ohjelmistorobotiikan ja automaation suhdetta yhteiskuntaan on tulevaisuudessa tarvetta seurata, sillä vaikutuksen on spekuloitu muodostuvan valtavaksi