Kuusamossa asuvien maahanmuuttajaperheiden kokemukset yhteistyöstä päiväkodin henkilöstön kanssa

Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Kuusamon kaupungin varhaiskasvatuksen kanssa. Tarkoituksena oli kuvailla Kuusamossa asuvien maahanmuuttajaperheiden kokemuksia yhteistyöstä päiväkodin henkilöstön kanssa. Tutkimuksen tulosten avulla on mahdollista kehittää varhaiskasvatuspalveluita huomioiden maahanmuuttajaperheiltä tulevat toiveet ja tarpeet. Tietoperustassa käsitellään varhaiskasvatusta kotoutumisen tukena ja sitä miten varhaiskasvatussuunnitelmat, sopimukset ja säännöt ohjaavat varhaiskasvatuksessa työntekijöitä kasvatusyhteistyöhön perheiden kanssa. Tietoperustassa avataan myös opinnäytetyössä käytettäviä käsitteitä maahanmuuttaja, kasvatuskumppanuus ja yhteistyö sekä interkulttuurinen kompetenssi. Aikaisempien tutkimusten osalta löytyi tietoa varhaiskasvatuksen henkilöstön kokemuksista maahanmuuttajaperheiden kanssa työskentelystä sekä toiminnallisia opinnäytetöitä sisältäen oppaita päiväkodin henkilöstön ja perheiden tueksi, mutta vain yhdessä tutkimuksessa mainittiin maahanmuuttajaperheiden kokemukset koskien yhteistyötä. Opinnäytetyö on laadullinen tutkimus, joka on toteutettu teemahaastatteluilla kolmen maahanmuuttajaperheen vanhemmille. Nauhoitetut haastattelut litteroin ja analysoin sisällönanalyysin avulla. Maahanmuuttajaperheiden kokemukset yhteistyöstä ryhmittyivät vanhempien kohtaamiseen, kahden kulttuurin välissä olemiseen sekä yhteistyön hyviin käytäntöihin ja kehittämistarpeisiin. Maahanmuuttajaperheiden kokemukset yhteistyöstä päiväkodin henkilökunnan kanssa olivat erittäin myönteisiä. Vanhempien mielestä päiväkotihenkilökunta arvosti ja halusi tukea heitä. Vanhempien suomen kielen taito vaikutti kommunikointiin, mikä vaikutti myös siihen, kuinka hyvin vanhempi ymmärsi päiväkodin toimintaa ja tavoitteita. Vanhemmat eivät kuitenkaan pitäneet kielihaasteita liian vaikeina, vaikka tunnustivat tulkin tarpeellisuuden tärkeimmissä keskusteluissa päiväkodin henkilökunnan kanssa. Jatkotutkimusaiheena voisi olla vastaavan tutkimuksen tekeminen isommassa kaupungissa, jossa on pidempi historia maahanmuuttajaperheiden kanssa toimimisesta ja suuremmat maahanmuuttajamäärät. Mielenkiintoista olisi nähdä onko edellä mainituilla asioilla vaikutusta tutkimustuloksiin. Jatkotutkimusaiheena voisi olla myös se, miten maahanmuuttajaperheille voitaisiin tuoda paremmin tutuksi suomalaisen varhaiskasvatuksen tavoitteita, sisältöjä ja menetelmiä, jotta heidän olisi helpompi osallistua kasvatusyhteistyöhön sekä millaisia resursseja päiväkodit tarvitsevat maahanmuuttajaperheiden kanssa toimimiseen ja kotoutumisen tukemisee