Yhteiskehittäminen taloushallinnon älyllistämisessä

Taloushallinnon työ on uuden tilanteen edessä rutiiniprosessien automatisoituessa yhä kiihtyvämmällä tahdilla vapauttaen samalla työaikaa muihin tehtäviin. Ihmiset voivat keskittyä heille luontaisempaan toimintaan kuten ongelmanratkaisua ja vuorovaikutusta vaativiin töihin. Lisäksi teknologia tukee ihmisten päättelytyötä aikaisempaa paremmin, koska järjestelmät toimivat kokonaisvaltaisemmin ja sopivat paremmin yhteen; ihmisten työtä tarvitaan vähemmän paikkaamaan järjestelmien puutteita. Tällä tavoin taloushallinto on muuttumassa älykkäämmäksi. Samaan aikaa muutos sujuu harvoin haasteetta ja monia seikkoja tulee huomioida, jotta ongelmakohdat voi välttää ja onnistuminen on mahdollista. Pelkästään automatisointiprojektien vaikeusasteen kasvaminen kehityksen edetessä luo haasteita yhteistyölle. Lisähaasteita luo muutos itsessään: niin työtehtävät kuin työelämässä tarvittavat taidot muuttuvat. Joku näkee tämän mahdollisuutena, toinen uhkana. Tämän tutkielman keskiössä on, soveltuuko yhteiskehittäminen tukemaan taloushallinnon älyllistymistä. Yhteiskehittämisellä tarkoitetaan ongelmanratkaisuun tähtäävää yhteisteistyötä. Menetelmän tausta on palvelulähtöisessä ajattelussa (Service-Dominant Logic), joka näkee arvonmuodostuksen laajasta perspektiivistä. Tällainen näkökulma soveltuu taloushallinnon työn muutokseen, jossa useiden tahojen yhteistyöllä on merkitystä onnistumiselle. Tietojärjestelmäprojektien kannalta korostuu valmisteluvaiheen merkitys, koska sillä on suurin vaikutus keskipitkän ja pitkän aikavälin tuloksiin. Palvelulähtöisen ajattelun arvonäkökulma kattaa tämän koko kaaren. Tutkielman teoriaosuus osoittaa, että ensisijaisesti yhteiskehittäminen soveltuu monimutkaisiin ja epävarmoihin tilanteisiin. Täsmällisesti tunnettuihin tapauksiin menetelmää ei kannata käyttää. Tutkielman haastattelujen perusteella yhteiskehittämisen merkitys korostuu loppukäyttäjän näkökulman tunnistamisessa, mutta myös prosessien suunnittelussa tai yleisesti tilanteissa, jossa vuorovaikutuksen avulla asiakasta ymmärretään paremmin. Empiria täydentää aikaisempaa tutkimusta tunnistamalla taloushallinnon kehitystyön vuorovaikutusta estäviä erityispiirteitä