Ilmastokatu

Tämä case-julkaisu liittyy Suomen akatemian strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaan Smart Energy Transition (SET) -hankkeeseen. Tutkimus on julkaistu alun perin SET-hankkeen verkkosivuilla (www.smartenergytransition.fi) heinäkuussa 2017. Helsingin ja Vantaan kaupunkien tavoitteena on olla hiilineutraaleja vuoteen 2050 mennessä. Kaupunkien yhteisessä hankkeessa Helsingin Iso Roobertinkadulle ja Vantaan Tikkuraitti-Asematielle perustetaan Ilmastokadut, joilla etsitään rakennettuun ympäristöön soveltuvia energiankulutusta vähentäviä ratkaisuja. Hanke toimii sateenvarjona, jonka alla tehdään monenlaisia kokeiluja ja toimenpiteitä energiankulutuksen vähentämiseksi yhdessä paikallisten taloyhtiöiden, asukkaiden ja yritysten kanssa. Erilaisista kokeiluista ja toimenpiteistä menestyksekkäimpiä on ollut aurinkoenergia, joka on herättänyt kiinnostusta erityisesti Iso Roobertinkadun asukkaissa, ja alueen yhteen asuinkerrostaloon on jo asennettu aurinkopaneelit. Toisaalta helpot ja edulliset energiatehokkuustoimenpiteet, esimerkiksi ikkunoiden tiivistäminen, ovat kiinnostaneet vähemmän, sillä ne tulkitaan työläiksi ja vähemmän näyttäviksi. Kummallakin alueella on testattu useita täysin uudenlaisia energiankulutuksen kokeiluja, esimerkiksi ilmastoteemaista Personal Traineria, jotka on todettu toimiviksi ja skaalattaviksi. Iso Roobertinkadulla testatut Nopeat kokeilut osoittivat, että ajatusmalli alueiden mahdollisuuksista toimia living lab -tyyppisinä innovaatioalustoina on levinnyt kaupungin sisällä ja vaikuttaa toimivalta konseptilta. Tikkurilassa erityisesti Ilmastokadun yritykset ovat osallistuneet aktiivisesti ilmastotyöhön ja saaneet hankkeen kautta toimilleen kaivattua näkyvyyttä. Pitkäaikainen ja huolellinen valmistelutyö sekä mallin ottaminen muista vastaavanlaisista aiemmista hankkeista Euroopassa on ollut pohjana positiiviselle alulle. Toisaalta hankekuvauksessa ennalta lukkoon lyödyt toimenpiteet ovat haasteellisia hankkeen aikana nousevien uusien tarpeiden toteuttamisen ja toimenpiteiden kannalta. Haasteelliseksi on koettu myös hankkeen pituus, joka on liian lyhyt realististen vaikuttavuusarvioiden tekemiseen. Brändäämisessä on otettu avuksi palvelumuotoilu, jotta hankkeessa jo luodut hyvät käytännöt eivät katoaisi