Lainkuuliaisuus klassisessa filosofiassa

Tutkin ja vertailen työssäni Sofokleen, Herakleitoksen, Platonin ja Aristoteleen käsityksiä siitä, miten lainkuuliainen toiminta voidaan ymmärtää. Tutkimukseni koostuu kolmesta osiosta, joista ensimmäinen on käsitteenmäärittely sekä yleisluontoinen johdanto lainkuuliaisuuteen. Tutkielmani toisessa ja keskeisimmässä osiossa käsittelen sitä, miten lainkuuliaisuuteen suhtauduttiin edellä mainittujen ajattelijoiden klassisissa teksteissä. Kolmannessa osiossa teen lyhyen yhteenvedon aikaisemmin käsitellyistä filosofisista ajatuskuluista sekä siitä mitä, nämä merkkitekstit voivat meille 2000-luvulla tarjota. Tutkimukseni metodina on käsiteanalyysi, joskin aihepiirin historiallisuudesta ja poliittisuudesta johtuen yhdistän tähän filosofian historian vakiintuneita käytänteitä sekä poliittiselle filosofialle ominaisia luentatapoja. Työni keskeisenä tavoitteena on selventää ja vertailla sitä, millaisin eri tavoin Sofokles, Herakleitos, Platon ja Aristoteles lähestyivät lakien noudattamista. Nämä löydökset suhteutan moderniin lainkuuliaisuutta käsittelevään filosofiseen keskusteluun, joita käsittelen lyhyesti tutkielmani alussa. Tutkimustuloksena esitän, että näkemykset lakien velvoittavuudesta vaihtelevat merkittävästi Sofokleen, Herakleitoksen, Platonin ja Aristoteleen välillä. Osoitan, että erityisesti Sofokles ja Herakleitos ottavat lakien noudattamiseen huomattavasti Platonia ja Aristotelesta enemmän yksilöä korostavamman, vivahteikkaamman ja ehdollisemman kannan. Lisäksi esitän, ettei erityisesti Platon sekä vähemmissä määrin Aristoteles ehdottomuuden filosofiassaan selitä moraalisen autonomian ja lakien noudattamisen suhdetta tavalla, joka olisi erityisen tyydyttävä liberaalista moraalifilosofisesta tai poliittisesta katsantokannasta