Palvelevan johtamisen yhteys opettajien kokemaan työn imuun ja työuupumukseen

Tavoitteet. Tässä tutkielmassa tarkasteltiin palvelevan johtamisen yhteyttä opettajien kokemaan työn imuun ja työuupumukseen ja sitä, vaikuttiko opettajan työsuhteen muoto tähän yhteyteen. Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä käytettiin työn vaatimukset ja voimavarat -mallia sekä resurssien säilyttämisen teoriaa. Aikaisemmissa tutkimuksissa on havaittu, että palveleva johtaminen on positiivisesti yhteydessä työn imuun ja negatiivisesti yhteydessä työuupumukseen. Työsuhteen muodon vaikutuksista työn imuun ja työuupumukseen on saatu ristiriitaisia tuloksia, mutta viimeisimmän tutkimuksen mukaan vakituisessa työsuhteessa olevat kokevat määräaikaisessa työsuhteessa olevia enemmän työn imua. Tutkimuksessa oletettiin, että palveleva johtaminen on positiivisesti yhteydessä työn imuun ja negatiivisesti yhteydessä työuupumukseen. Tutkimuksessa oletettiin myös, että palveleva johtaminen ja vakituinen työsuhde ovat positiivisesti yhteydessä työn imuun ja että myös määräaikaisessa työsuhteessa olevien kohdalla palveleva johtaminen on negatiivisesti yhteydessä työuupumukseen. Menetelmät. Tutkielman aineistona käytettiin vuonna 2015 kerättyä tutkimusaineistoa, johon osallistui muun muassa Mind the Gap -tutkimuskouluissa työskentelevät opettajat. Vastaajille lähetettiin sähköinen kyselylomake, jossa he vastasivat palvelevaa johtamista, työn imua sekä työuupumusta mittaaviin kysymyksiin. Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin lineaarista regressioanalyysiä. Tulokset ja johtopäätökset. Tulokset osoittivat, että palveleva johtaminen oli positiivisesti yhteydessä työn imuun ja negatiivisesti yhteydessä työuupumuksen kokemiseen. Huomioitaessa työsuhteen muoto vastausten tarkastelussa, huomattiin, että sekä määräaikaisessa että vakituisessa työsuhteessa olevien kohdalla palveleva johtaminen oli positiivisesti yhteydessä työn imuun ja negatiivisesti yhteydessä työuupumuksen kokemiseen. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että johtamistyyli on yhteydessä työntekijöiden työhyvinvoinnin kokemiseen, joten tähän tulisi kiinnittää työpaikoilla huomiota ja pyrkiä kehittämään työhyvinvointia tukevia toimintatapoja. Työsuhteen muodon yhteydestä työhyvinvointiin tarvitaan vielä lisää tarkempaa tutkimusta.Aims. This study investigated to what extent servant leadership is associated with teachers’ work engagement and burnout and whether the form of teacher’s employment relationship influenced this association. The job demands-resources (JD-R) model and conservation of resources theory were used as a theoretical framework of the study. Previously it has been found that servant leadership is positively associated with work engagement and negatively associated with burnout. There are incoherent results on the effects of the form of employment relationship on work engagement and burnout, but recent study suggests that those on a permanent contract experience more work engagement compared to those on a fixed-term contract. It is hypothesized that servant leadership is positively associated with work engagement and negatively associated with burnout. It is also hypothesized that servant leadership and permanent contract are positively associated with work engagement and for those on fixed-term contracts, servant leadership is negatively associated with burnout. Methods. The material of this study is from a study in which teachers from Mind the Gap -research schools participated in 2015. The participants filled in an online questionnaire concerning servant leadership, work engagement and burnout. The data was analysed using linear regression analysis. Results and conclusions. The results showed that servant leadership was positively associated with work engagement and negatively associated with burnout. Considering the form of the employment relationship, it was noticed that for both those with a fixed-term and permanent employment relationship, servant leadership was positively associated with work engagement and negatively associated with burnout. As a conclusion, leadership style is associated with employees’ wellbeing at work. Workplaces could pay attention to leadership styles and develop policies that support wellbeing at work. There should be more specific studies about the association between employment relationship and wellbeing at work