Tuoteväärennösten haitallisuus yhteiskunnalle : erityisesti taloudellisen kestävyyden näkökulmasta

Tutkielma käsittelee taloudellisen kehityksen kannalta ongelmalliseksi noussutta tuoteväärennöstoimintaa. Ensinnäkin tutkielmassa selvitetään, mitä negatiivisia vaikutuksia tuoteväärennöksillä on taloudelliseen kestävyyteen. Toiseksi tutkielmassa selvitetään, millä keinoin tuoteväärennöstoimintaa voitaisiin ehkäistä. Tavoitteenani on löytää ratkaisuja, joilla ongelmaan voidaan puuttua lainsäädännöllisesti, sekä koska tutkimuskysymykseni ei ole puhtaan juridinen, pyrin löytämään myös yhteiskunnan tasolla toteutettavia toimenpiteitä, joilla voidaan estää tuoteväärennöstoiminta, tai ainakin minimoida se. Kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttaminen on nykypäivänä maailmanlaajuisesti yhteiskunnan yksi suurimmista päämääristä ja on jatkuvasti pohdittava, miten pystymme erilaisin ratkaisuin pyrkimään kohti kestävämpää taloutta. Globalisaatio, kauppahelpotukset ja immateriaalioikeuksien taloudellisen merkityksen kasvu ovat vauhdittaneet taloudellista kasvua ympäri maailman, mutta ne ovat myös avanneet mahdollisuuksia rikollisille verkostoille. Tämä on osaltaan aiheuttanut vakavia seurauksia taloudelle ja yhteiskunnalle. Tuoteväärennökset eivät suinkaan ole uusi ilmiö, vaan ne ovat pitkään olleet laaja kansainvälinen ongelma. Tuoteväärennösten määrä on voimakkaassa nousussa, ja nykyään väärennetään lähes kaikkea, mitä immateriaalioikeuksilla suojataan. Kyseinen ongelma ei kuitenkaan ole ainoastaan juridinen, sillä lait pohjautuvat aina myös taloudellisiin ja poliittisiin arvopäämääriin. Tuoteväärennökset ovat nykypäivänä jo niin taitavasti jäljiteltyjä, että niitä ei aina pysty erottamaan aidoista. Tämä luo oikeudenomistajille valtavasti haasteita ja ongelmia, puhumattakaan taloudellisista menetyksistä ja kuluista, joita heille aiheutuu. Suomessa ei ole tuoteväärennöstoimintaa koskevaa erityislainsäädäntöä, vaan tuoteväärennökset ovat tavaramerkin loukkauksen muoto, ja niihin sovelletaan tavaramerkkilain säännöksiä. Tutkielman loppuosassa esitettävät voimassa olevan oikeuden de lege ferenda -kehitysehdotukset perustuvat muiden oikeusjärjestysten antamiin esimerkkeihin. Punnittavia kehitysideoita ovat väärentäjille määrättävien rangaistusasteikkojen ja -käytäntöjen yhtenäistäminen ja koventaminen, sekä sakkojärjestelmän luominen kuluttajille. Lisäksi tutkielmassa pohditaan yhteiskunnan tasolla toteutettavia toimenpiteitä tuoteväärennöstoiminnan ehkäisemiseksi, kuten tullien resurssien ja toimivaltuuksien lisäämistä, sekä kuluttajien tietoisuuden parantamista ja verkkokauppojen valvonnan kehittämistä