Suunvuoro

Käsillä oleva numero sisältää jälleen monipuolisen paketin tuoretta kielentutkimusta niin mennyttä kuin nykyisyyttä valottaen. Kirsi-Maria Nummila ja Minna Seppänen avaavat yhden historiallisen sanakirjan, Geitlinin Suomalais-latinaisen sana­kirjan (1883), taustaa. Olli Kuparinen sukeltaa artikkelissaan infinitiivimuotojen muutos­prosesseihin kolmen eriaikaisen aineiston valossa, ja Riikka Nissin tutkimuksen kohteena on erikois­sanaston rooli organisaatiomuutoksessa. Hilkka Paldaniuksen artikkelissa ja Henri Sato­kankaan havaintokirjoituksessa tarkasteltavana ovat koulumaailman tekstit. Henri Satokankaan havaintokirjoitus on viime vuonna järjestetyn kirjoitus­kilpailun voittaja. Kilpailu järjestettiin ensi kerran vuonna 2016, ja siihen osallistui pitkälti toista­kymmentä opiskelijaa tai vastavalmistunutta. Viimevuotisessa kilpailussa osallistujia oli huomattavasti vähemmän, mutta kaikki siihen lähetetyt kirjoitukset olivat korkea­tasoisia. Yksi kirjoituskilpailujen tavoitteista on ollut kasvattaa Virittäjän lukija­kuntaa, mutta se ei ole suinkaan niistä ainoa. Kielestä, sen käytöstä, kielen­tutkimuksesta ja tutkimuksen etiikasta on hyvä käydä julkista keskustelua muussakin kuin tutkimus­artikkeleiden muodossa. Oiva foorumi tällaiseen keskusteluun on Virittäjän Havaintoj­a ja keskustelua -osasto, jossa kilpailujen satoakin on julkaistu ja nyt julkaistaan. Osasto on kuitenkin vuosien ja vuosikymmenten aikana supistunut. Yksi syy lienee se, että h­avainto- ja keskustelukirjoituksia ei arvosteta tarpeeksi. Tilanne on ristiriitainen, sillä samaan aikaan kun paineet julkaista tutkimusartikkeleita korkeatasoisissa julkaisuissa ovat kasvaneet, olisi tärkeää julkaista myös lyhyitä kirjoituksia kielen ilmiöistä ja kielentutkimuksen tuloksista ja osallistua näin tieteelliseen keskusteluun. Kirjoituskilpailut ovat yksi keino, jolla Virittäjä pyrkii ylläpitämään tutkimukseen perustuvien tekstien lajikirjoa ja moniäänistä keskustelua. Kirjoituskilpailu on myös foorumi, jolla nuoret aloittelevat tutkijat ja opettajat voivat harjoitella tutkimukseen pohjaavaa kirjoittamista ja saada teksteistään asiantuntijapalautetta. Kirjoitus­kilpailujen kirjoitukset arvioineiden asiantuntijaryhmien puheenjohtajana on toiminut Yrjö Lauranto, ja viimevuotiseen arviointiryhmään kuuluivat Minna Jaakola ja Johanna Komppa Helsingin yliopistosta, Tommi Kurki Turun yliopistosta ja Ulla Tiililä Kotimaisten kielten keskuksesta. Heidän tarkoista ja osuvista huomioistaan on tehty tiivistelmä, ja kaikki osallistujat ovat saaneet kootun palautteen kirjoituksestaan. Virittäjä kiittää lämpimästi arviointiryhmän jäseniä sekä Koneen Säätiötä, jonka apuraha on mahdollistanut Laurannon kaksivuotisen panoksen lehden hanketoimittajana. Virittäjä haluaa pitää yllä perinteitä mutta myös uudistua ja laajentaa vaikutusalaansa. Siksi olemme käynnistämässä omaa blogia. Blogin tavoitteena on kertoa kielen­tutkimuksesta ja tutkimustuloksista populaaristi ja samalla houkutella lukemaan Virittäjässä julkaistuja artikkeleita ja muita kirjoituksia. Blogin kohderyhmänä ovat muut kuin suomen ja sen sukukielten tutkijat: kirjoitusten on tarkoitus puhutella monen­laisia kielestä ja kielentutkimuksesta kiinnostuneita lukijoita, kuten lukiolaisia ja aloittelevia suomen kielen opiskelijoita, äidinkielen- ja suomi toisena kielenä -opettajia, kääntäjiä ja myös toisten tieteen- tai ammattialojen edustajia. Blogin teknisen toteutuksen suunnittelu on jo loppusuoralla, ja tiedotamme Virittäjän lukijoille sähköpostitse sekä Facebook-­sivun ja verkkosivun kautta, kun blogi on avattu ja ensimmäiset blogi­kirjoitukset ovat luettavissa. Tässä numerossa kerromme myös viime vuoden lopussa toteutetun lukijakyselyn tuloksista. Kysely osoittaa, että Virittäjää luetaan ja sen sisältöön ollaan tyytyväisiä. Verkkolehti on vakiinnuttanut asemansa, ja esimerkiksi tiedonhaussa sitä pidetään painettua lehteä selvästi kätevämpänä. Moni kuitenkin edelleen arvostaa paperista lehteä, sillä ruutuajan jatkuvasti lisääntyessä on ilo välillä tarttua konkreettiseen esineeseen ja lukea tekstiä paperilta. Lukijakyselymme osoitti muun muassa sen, että Virittäjän kaikkein luetuinta sisältöä ovat artikkelit. Niiden taakse kätkeytyy pitkiä prosesseja. Keskeinen osa käsi­kirjoitusten hioutumisessa julkaisuvalmiiksi artikkeleiksi on arvioijilla, joista olennaisen ydinjoukon muodostaa Virittäjän toimitusneuvosto. Nyt onkin aika kiittää kuusi­vuotiskautensa päättäneitä jäseniä: Arto Anttilaa, Outi Duvallonia, Minna Jaakolaa, Matti Miestamoa, Taru Nordlundia, Renate Pajusalua, Marko Pantermölleriä, Marja-Leena Sorjosta, Minna Sunia ja Ulla Tiililää. Samalla on ilo toivottaa tervetulleiksi uudet jäsenet: Vesa Jarva, Scott Jarvis, Leelo Keevallik, Niina Lilja, Liina Lindström, Krista Ojutkangas, Toini Rahtu, Mirja Tarnanen, Stefan Werner ja Jussi Ylikoski. Myös Virittäjän toimituksessa on tapahtunut muutoksia. Hanke­toimittajan määrä­aikainen tehtävä on tullut päätökseen, ja lisäksi maisteri Heidi Vepsäläinen on luovuttanut taloudenhoitajan tehtävät maisteri Irina Herne­aholle. Nykyinen toimitus kiittää lähtijöitä heidän merkittävästä työpanoksestaan.Non peer reviewe