Sairaanhoitajaopiskelijoiden infektiontorjunnan kompetenssi

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata, millä mittareilla sairaanhoitajaopiskelijoiden ja sairaanhoitajien infektiontorjunnan kompetenssia on tutkittu, sekä arvioida valmistuvien sairaanhoitajaopiskelijoiden infektiontorjunnan kompetenssia ja siihen yhteydessä olevia tekijöitä Suomessa. Tutkimuksessa vastattiin tutkimuskysymyksiin: millä mittareilla sairaanhoitajien infektiontorjunnan kompetenssia on arvioitu, mikä on valmistuvien sairaanhoitajaopiskelijoiden infektiontorjunnan kompetenssi Suomessa ja mitkä tekijät ovat yhteydessä valmistuvien sairaanhoitajaopiskelijoiden infektiontorjunnan kompetenssitasoon. Aikaisempi tutkimustieto sairaanhoitajaopiskelijoiden infektiontorjunnan kompetenssitasosta on osin ristiriitaista. Tutkimus oli kaksivaiheinen. Ensimmäinen vaihe toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, jonka tavoitteena oli löytää tutkimuksen toisen vaiheen aineistonkeruuseen soveltuva mittari. Toinen vaihe toteutettiin kuvailevana poikkileikkaustutkimuksena, jolloin aineisto kerättiin valmistumisvaiheessa olevilta sairaanhoitajaopiskelijoilta (n=215) 11 suomalaisesta ammattikorkeakoulusta kevään ja syksyn 2018 aikana. Aineistonkeruu tapahtui sähköisellä kyselylomakkeella, joka sisälsi taustamuuttujien lisäksi AL-Rawjfah & Tubaishat (2015) raportoimassa tutkimuksessa Nursing students’ knowledge and practices of standard precautions: A Jordanian web-based survey käytetyn mittarin. Mittari sisälsi infektiontorjuntaan liittyvän tietotestin, ja infektiontorjuntaan liittyvän toiminnan itsearviointiin perustuvan osan. Tutkimusaineisto analysoitiin tilastollisin menetelmin. Tutkittavien sosiodemografiset tekijät sekä infektiontorjuntaan liittyvää tieto- ja toiminnan tasoa kuvattiin kuvailevan tilastotieteen menetelmin käyttäen frekvenssejä, prosentteja, keskiarvoja ja mediaaneja. Sosiodemografisten tekijöiden ja tieto- ja toimintatason välisiä yhteyksiä tarkasteltiin Kruskal-Wallisin testin avulla, ja analyysia jatkettiin tarvittaessa Stell-Dwass -metodilla. Tietotestin ja toimintatestin summamuuttujien välistä yhteyttä tarkasteltiin Spearmanin korrelaatioanalyysin avulla. Valmistumisvaiheessa olevista sairaanhoitajaopiskelijoista 70,7% saavutti infektiontorjunnan tietotestissä erinomaisen, 26,5% tyydyttävän ja 2,8% heikon tietotason. Vastaavasti itsearvioitua infektiontorjuntaan liittyvää toimintaa kuvaavan osion perusteella 98,1% saavutti kompetentin, 0,9% heikon tason ja 0,9% jäi ei-turvalliselle tasolle. Tietotason ja itsearvioidun toiminnan välillä oli tilastollisesti merkitsevä korrelaatio, ja korkea pistemäärä toisessa oli yhteydessä parempaan suoriutumiseen myös toisessa. Lisäksi voitiin todeta, että parempaan kompetenssitasoon olivat yhteydessä korkeampi ikä, aikaisempi terveysalan ammatillinen koulutus, sekä terveydenhuoltoalan työkokemus ohjattujen harjoitteluiden ulkopuolelta. Tämän tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että valmistumisvaiheessa olevien sairaanhoitajaopiskelijoiden infektiontorjunnan kompetenssi Suomessa on hyvällä tasolla, ja että ikä, aikaisempi terveydenhuollon ammatillinen koulutus ja työkokemus vahvistavat infektiontorjunnan kompetenssitasoa sairaanhoitajaopintojen loppuvaiheessa.The study aims at describing what instruments have been utilized in assessing infection control competence of nursing students and nurses, and to assess the infection control competence of graduating nursing students (GNS) and the factors related to it in Finland. The research questions were following: what instruments have been utilized to assess the infection control competence of nurses, what is the infection control competence of GNS’s in Finland and what are the factors related to it. Previous research on the topic has been contradictory to some measure. The study was conducted in two phases. The first phase was a descriptive literature review, which aimed at identifying an instrument that could be utilized in the second phase. The second phase was a descriptive cross-sectional study. The population of the second phase consisted of GNS’s in Finland. The data collection was conducted in 11 Finnish universities of applied sciences, in which all of the GNS’s had an equal opportunity to participate. The sample consisted of 215 GNS’s. The data collection took place from spring to fall of 2018 and was conducted utilizing a web-based questionnaire reported in the article Nursing students’ knowledge and practices of standard precautions: A Jordanian web-based survey by AL-Rawjfah & Tubaishat (2015). The instrument consisted of a knowledge test on infection control practices and a section aiming to assess the self-reported infection control related practices. The data was analyzed with quantitative methods. The demographics of the participants and the results of the knowledge test and the part assessing the self-reported infection control practices were described using frequencies, percentiles, means and medians. The relationships between the sociodemographics and the level of knowledge and practice concerning infection control was examined by Kruskal-Wallis -test, and the analysis was continued with Stell-Dwass -method if needed. The connection between the scores of the knowledge test and the infection control practices were examined with Spearman’s rank-order correlation. In this data, the knowledge level regarding infection control of the GNS’s was assessed as excellent in 70,7% of the participants, satisfactory in 26,5% and weak in 2,8%. The self-reported infection control practices were assessed as competent in 98,1% of the participants, weak in 0,9% and unsafe in 0,9%. A statistically significant relationship between the knowledge and the practice level was found, and the better performance in the other part predicted a higher level of performance in the other part as well. Also, a higher age, previous vocational education and work experience in the healthcare sector were linked to a higher level of infection control competence. In conclusion, the level of infection control competence among graduating nursing students in Finland is on a good level and age, previous vocational education and work experience in the healthcare sector are predictors of a better level of infection control competence in the late stages of nursing studies