Ruokakasvatus varhaiskasvatuksessa kasvattajien kokemana

Opinnäytetyön tavoitteena oli kartoittaa varhaiskasvatuksen ruokakasvatusta ja ruokailukäytäntöjä varhaiskasvattajien näkökulmasta sekä kuinka kasvattajat suhtautuvat varhaiskasvatuksen ruokailusuosituksiin ja ruokakasvatukseen yleisesti. Lisäksi selvitettiin, kuinka ruokakasvatus toteutuu käytännössä päiväkodin arjessa ja millaisia haasteita siinä esiintyy. Tutkimus toteutettiin erään eteläsuomalaisen kaupungin kahdessa eri päiväkodissa ja tutkimustuloksia tullaan hyödyntämään työn tilaajan toimesta käytännössä myös alueen muissa päiväkodeissa. Tietoperustassa käsiteltiin varhaiskasvatusta ja sitä ohjaavia asiakirjoja, lasten ravitsemussuosituksia, sekä ruokakasvatusta, kuten Sapere-ruokakasvatusmenetelmää, varhaiskasvatuksen ruokailutilanteita, lasten osallisuutta sekä aikuisen merkitystä lapsen ruokailun tukena. Opinnäytetyön tutkimusaineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella syyskuussa 2019. Kyselyyn vastasi yhteensä 12 kasvattajaa. Tutkimuksen analyysimenetelmänä käytettiin sisällönanalyysia ja -erittelyä. Tutkimustulosten mukaan lähes kaikki vastaajat olivat tietoisia varhaiskasvatuksen uusista ruokailusuosituksista. Opetushallituksen asettamat ruokakasvatuksen tavoitteet koettiin pääsääntöisesti tärkeänä. Erityisesti vastaajat arvostivat myönteistä suhtaututumista ruokaan ja syömiseen. Hyviä pöytätapoja sekä ruoan maistamista arvostettiin päiväkodin ruokailutilanteissa. Yhtenä haasteena ruokakasvatuksen suhteen koettiin vähäinen yhteistyö ruokapalveluhenkilöstön kanssa. Tuloksista käy ilmi, että ruokakasvatusta tulisi kehittää erityisesti ruokarauhan suhteen, yhtenä kehittämiskohteena mainittiin myös vanhempien kanssa tehtävä yhteistyö