Ruokahävikki ja sen hyödyntäminen ruoka-apuna Seinäjoella

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten ruokahävikkiä hyödynnetään ruoka-apuna Seinäjoen alueella, ja kuinka ruoka-apua lahjoittavat ja jakavat tahot työskentelevät. Pääasiallisena tehtävänä oli selvittää ketkä ruokaa lahjoittavat ja jakavat ja miten paljon, miten heidän logistiikkansa toimii ja milloin ruokaa jaetaan. Tutkimuksessa hyödynnettiin Vantaan Yhteinen pöytä -mallia, jonka pohjalta pyrittiin luomaan koordinoitu toimintamalli Seinäjoen ruoka-aputoiminnalle. Työn teoriapohja koostuu ruokahävikistä Suomessa ja maailmalla, elintarvikehygieniasta ja elintarvikelaista sekä siitä, miten ne vaikuttavat ruoka-aputoimintaan. Aineisto tutkimukseen kerättiin verkko- ja kirjallisuuslähteiden lisäksi haastatteluiden ja kyselyiden avulla. Kyselyitä ja haastatteluja tehtiin ruoka-apua lahjoittaville koulujen ja oppilaitosten keittiöille, jakaville tahoille Seinäjoen evankelisluterilaiselle seurakunnalle ja Seinäjoen helluntaiseurakunnalle sekä terveystarkastajalle. Haastatteluissa selvitettiin tämän hetkisiä toimintatapoja ja etsittiin mahdollisia kehityskohtia muun muassa hygieniaan ja omavalvontaan liittyen. Haastateltavia olivat seurakuntien ruoka-avun koordinaattorit. Heidän antamien tietojen perusteella valittiin koulut, joiden keittiöt lahjoittavat ruokaa toimintaan. Lahjoittavista tahoista tutkimuskohteeksi valittiin koulut, sillä se palveli toimeksiantajan hanketta parhaiten. Haastattelumuotoina olivat teemahaastattelu ja puolistrukturoitu haastattelu. Tutkimuksessa selvisi Seinäjoella olevan järjestäytynyttä ruoka-aputoimintaa kahden tahon toimesta: Seinäjoen seurakunnan ja Helluntaiseurakunnan. Molemmat toimivat pääasiallisesti vapaaehtoistyöllä. Seinäjoen seurakunta jakaa ruokaa kahdesti viikossa, Helluntaiseurakunta vastaavasti joka arkipäivä. Asiakkaita Helluntai-seurakunnalla on noin sata ja seurakunnalla 40–60. Ruokaa toimintaan lahjoittavat mm. isommat kaupat, tehtaat, tukut ja koulujen keittiöt. Kehityskohdiksi nousivat esim. lain epäselvyys ja kaupungin vähäinen osallistuminen toimintaan. Kerättyjen tietojen pohjalta luotiin prosessikaavio toiminnalle. Kaavion luomiseen käytettiin vertailukehittämistä, ja vertailukohteina olivat muiden kaupunkien ruoka-apu toiminnat sekä Seinäjoen oma toiminta ja sen kehittämiskohdat.The aim of the thesis was to find out how the food waste is utilized in the area of Seinäjoki and how the food is donated and distributed. The main goal was to clarify who donates food, how much food is donated, how the logistics is arranged and when the food is distributed to consumers. The aim was also to create a flow chart for more organized operations. The theoretical basis of the thesis covers food waste in Finland and worldwide, food hygiene and food legislation and how they affect the food aid. In addition to online and literature sources, the research material was collected through interviews and inquiries. The inquiries and interviews were conducted with the personnel of the donating school kitchens, the Evangelical Lutheran Church of Seinäjoki and the Pentecostal Church of Seinäjoki. The Public Health Inspector was interviewed about the legislation and the ways to improve the laws and regulations. The study revealed that Seinäjoki has organized food aid by two parties: The Evangelical Lutheran Church of Seinäjoki and the Pentecostal Church. To operate they mainly use volunteers. The Evangelical Lutheran Church of Seinäjoki distributes food aid twice a week whereas the Pentecostal Church distributes it five times a week. Customer numbers vary from 40 to 100. Food donors include the bigger supermarket chains, food factories, wholesales and the kitchens of various schools. The ambiguity of the law and the low involvement of the city of Seinäjoki were found to be areas that need improvement. Based on the data collected, a flow chart for the operation was created. To create the chart, the operations of food aid in different cities were compared with the ope-rations in Seinäjoki. The areas of improvement were also taken into consideration when creating the chart