NUORISOVALTUUSTO RYHMÄNÄ: Sosiaalista osallisuutta ryhmässä edistävien toimintatapojen kehittäminen Lappeenrannan nuorisovaltuustossa

Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää Lappeenrannan nuorisovaltuuston toimintatapoja siten, että jäsenten sosiaalinen osallisuus toteutuu. Opinnäytetyö on tutkimuksellista kehittämistä. Kehittämismenetelmänä oli toimijalähtöinen prosessikehittäminen, jossa toimijoita olivat opinnäytetyöntekijän lisäksi nuorisovaltuutetut ja ohjaajat. Tavoitteena oli prosessin aikana löytää nuorisovaltuustolle tyypillisiä ryhmäprosesseja. Tuloksena opinnäytetyöprosessissa syntyi ohjeistus Lappeenrannan nuorisovaltuustolle. Ohjeistuksessa annetaan ohjeita ryhmäprosessien huomioimiseen, työryhmien toimintaan ja dialogisiin kokouksiin. Nuorisovaltuusto on nuorten vaikuttajaryhmä, joka toteuttaa nuorten poliittista osallisuutta yhteiskunnassa. Perustansa se saa lainsäädännöstä. Nuorisovaltuustoja on tutkittu aiemmin poliittisen osallisuuden toteutumisen näkökulmasta. Opinnäytetyön valmisteluvaihe alkoi syksyllä 2018. Talven aikana selvitettiin ryhmän tilannetta tulospuumenetelmällä ja sosiometrisin kuvioin. Näiden perusteella kehittämiskohteisiksi Lappeenrannan nuorisovaltuustossa valittiin työryhmätyöskentely ja kokousten kehittäminen dialogisemmiksi. Kesäkuussa 2019 syvennyttiin ajatteluhattumenetelmällä työryhmätyöskentelyn kehittämiseen. Lokakuussa 2019 etsittiin kyselyn avulla lisää tietoa työryhmätyöskentelyn kehittämisen tueksi. Osallistuva havainnointi oli prosessin aikana merkittävässä roolissa. Opinnäytetyöprosessi saatiin päätökseen samaan aikaan kuin Lappeenrannan nuorisovaltuusto päätti kaksivuotisen kautensa joulukuussa 2019. Toimijalähtöinen prosessikehittäminen on kontekstilähtöistä ja tilanne-ehtoista. Opinnäytetyöprosessin aikana ei muutoksia nuorisovaltuuston toimintaan ehditty tehdä. Opinnäytetyön tuloksena syntynyt ohjeistus on kuitenkin hyödyllinen kehittämisen väline niin Lappeenrannan kuin muidenkin kuntien nuorisovaltuustojen toimijoille. Opinnäytetyöprosessin aikana esiin nousseet dialogisen keskustelun menetelmät ovat vielä tällä hetkellä vähäisessä roolissa suomalaisessa päätöksenteon kulttuurissa. Opinnäytetyön yhtenä merkityksenä voidaan pitää dialogisuuden esiin nostamista. Dialogisuudesta on hyötyä päätöksenteon eri vaiheissa. Dialogiset menetelmät edistävät myös turvallisuuden tunteen syntymistä ryhmässä ja edesauttavat ryhmäytymistä