Lapsen huomioiminen perheessä, jossa vanhempi sairastaa psyykkisesti: Hoitohenkilökunnan käytännöt akuuttipsykiatrian osastolla

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata, mitä käytäntöjä hoitohenkilökunnalla on lapsen huomioimiseen akuuttipsykiatrisella osastolla tällä hetkellä ja miten nykyisiä taitoja voitaisiin kehittää. Tavoitteena on kehittää lapsen huomioimiskäytäntöjä akuutti-psykiatrisella-osastolla. Teimme opinnäytetyön yhteistyössä Satasairaalan akuuttipsykiatrian osasto 22 kanssa. Toteutimme tutkimuksen ryhmähaastatteluna, jossa haastattelimme kahtena eri tutkimuspäivänä akuuttipsykiatrian osaston hoitajia. Haastattelun toteutimme nauhoittamalla hoitajien vastauksia. Halusimme toteuttaa haastattelun kahtena eri päivänä, jotta saimme mahdollisimman monta hoitajaa mukaan haastatteluun. Haastatteluihin osallistui yhteensä 7 hoitajaa (n=7). Tutkimusmenetelmänä käytimme kvalitatiivista eli laadullista tutkimusmenetelmää ja haastattelumateriaali analysoitiin aineistolähtöistä sisällönanalyysia käyttäen. Tutkimustulosten perusteella akuuttipsykiatrian osaston hoitajat omaavat hyvät valmiudet lapsen huomioimiseen, kun vanhempi sairastaa psyykkisesti. Keinoja lapsen huomioimiseen osastolla ovat esimerkiksi lapsen ja vanhemman tapaamisten mahdollistaminen, lapselle sairaudesta puhuminen, lasten kehitysvaiheiden huomioiminen, pelkojen lievittäminen ja vanhemman kautta lapsen tukeminen. Lapsiperheiden tilanteet ovat usein haastavia ja tutkimuksesta käy ilmi, että osalla hoitajista on enemmän kokemusta asiasta kuin toisilla. Hoitajat ajattelevat, että kehitettävää löytyy aina, joten lisäkoulutuksista olisi hyötyä. Hoitajat toivovat lisäksi, että olisi enemmän yhteistyötahoja.The purpose of this thesis is to investigate how a child is taken into account when a parent has a mental illness. The purpose of the study was to clarify nursing staff’s policies about how the child is noticed in the acute psychiatric department. In the acute psychiatric department the goal is to develop the principals that include how to take a child into account. The thesis was done in collaboration with Satasairaala’s acute psychiatric department 22. We executed the study as a group interview where we interviewed the department’s nurses on two different days and recorded their answers and discussions. We settled for two days of interviewing so we could interview as many nurses as possible. Seven nurses in total took part in the interview. We used a qualitative research method and the material gathered from the interview was analysed using content analysis. Based on the results, the nurses of the acute psychiatric department own a great set of skills and readiness when it comes down noticing the child when the parent is mentally ill. Ways to take the children into account are for example making a meeting possible between the child and their parent, talking to the child about the illness, taking the child’s development phases into account, soothing their fear and supporting the child through their parent. Families’ situations are often challenging and like the study shows, some of the nurses have more experience than the others. They feel that there is always something to improve so additional educations would be useful. Also, they are hoping for more facets to collaborate with