Entangled Devices : An ethnographic study of students, mobile phones and capitalism

This ethnographic research looks at the ways in which mobile phones are present in the school life of upper-secondary school students. The research analyses the affects phones have on the spatiality and power relation of school. The research has been undertaken as part of Textmöten research project and draws from ethnographic data produced in two Finnish upper-secondary schools during 2015-2016. The research consists of three peer-reviewed articles and a 94-page summary. The three articles of the dissertation examine the connections of school and mobile phones from different perspectives. The first article analyses the historically ambivalent relationship between school and technology, including the fact that technology in school seldom works in anticipated ways. The difference between many earlier technologies and mobile phones is that this time students are the ones bringing them to school. The second article analyses how phones are present during lessons, how different apps are used and what phones mean to young people. The conclusion is that phones have become a familiar presence during lessons in the research schools. Both the amounts of phone use and the ways the phones are used vary among the students but phones were used significantly throughout the research. In interviews, students emphasized the importance of the phones. They signified independence, adulthood and a space of one’s own. On the other hand, students mentioned the occasionally laborious nature of phones which had to do with a constant stream of messages and notifications. The third article focuses on one particular lesson in order to examine the multi-faceted character of phones and the connections they enable. Phones foster new agencies and bring opportunities for re-evaluating school spaces and power relations. However, at the same time they offer commercial actors a way into the classroom and give them a foothold in school. The research engages Gilles Deleuze and Félix Guattari’s concept of assemblage to analyse the social and political connections of technology. Mobile phones are approached as part of a wider context. The research takes advantage of the concepts of platform capitalism and digital labour. Contemporary mobile devices are used mainly through platforms owned by global corporations such as Google, Facebook, Microsoft or Apple. Platforms connect individual user activity onto a database controlled by the platform owner. As data is today a pivotal economic factor, enterprises seek to collect as much data as possible. Schools are some of the most interesting sites for data extraction for technology companies. This is why we are seeing so many actively seeking to enter school spaces in which the presence of commercial actors has so far been tightly controlled. The research asks: are large technology companies quietly gaining a foothold in school spaces through mobile phones without a political debate on the issue? ________________________________________ Keywords: school, technology, phones, mobile devices, capitalism, assemblage, platform capitalism, digitalisationVäitöstutkimuksessa tarkastellaan sitä, miten kännyköitä käytetään lukiolaisten kouluarjessa. Tämä tarkastelu perustuu kolmen vuoden aikana toteutettuun etnografiseen tutkimukseen, jossa seurattiin oppilaiden puhelimen käyttöä. Tutkimuksessa oppilaat jakoivat halutessaan puhelimensa näytön tutkijoiden nähtäväksi reaaliajassa. Tutkimuksessa havaittiin, että puhelimet ovat vakiinnuttaneet paikkansa osana luokkahuoneen arkea. Riippumatta siitä, ovatko puhelimet sallittuja, niiden vähintäänkin satunnainen käyttö onnistuu huomaamattomasti oppituntien aikana. Vain pieni osa puhelimen käytöstä liittyi suoraan koulunkäyntiin. Puhelimet ovat kuitenkin nuorille tärkeä oma tila kouluarjen lomassa ja he korostivat haastatteluissa niiden merkitystä erityisesti sosiaalisten suhteiden ylläpitäjänä. Tutkimus kiinnittää huomiota siihen, miten teknologisten innovaatioiden avulla on pyritty monesti ratkaisemaan koulun ongelmia. Tänä päivänä tämä näkyy esimerkiksi siinä, miten koulun digitalisoimisesta ja niin sanotusta digi-loikasta haetaan nostetta PISA-menestykselle. Tutkimus peräänkuuluttaa keskustelua teknologian ja koulun suhteesta. IT-alan suuryritykset pyrkivät kouluihin voimalla: niin Googlella, Microsoftilla kuin Applellakin on omat koulutusosastonsa. Tutkimuksessa havaittiin, että sekä oppilaat että opettajat käyttävät Googlen kaltaisia pilvialustoja yhä useammin koulutehtävien tekemiseen tai luentokalvojen jakamiseen. Tämä ei useinkaan perustu koulutuspoliittisiin päätöksiin vaan siihen, että vaihtoehto koetaan vähiten vaivaa aiheuttavaksi. Nykytaloudessa koulusta kerättävän datan merkitys on yrityksille keskeinen: tietoja voidaan kerätä kouluaikana niin tietokoneiden, tablettien kuin kännyköidenkin kautta. Teknologiayritysten ja suomalaisen koulujärjestelmän intressit eivät ehkä kuitenkaan ole yhteensopivia. Suomessa kouluista on huolehtinut julkinen sektori ja yksityisten toimijoiden pääsyä kouluun on valvottu tiukasti. Tutkimus kysyykin, ovatko yritykset saamassa vaivihkaa jalansijaa kouluista mobiililaitteiden kautta. Keskustelu puhelimista ajautuu usein korostamaan ruutuajan tai multitaskaamisen haitallisuutta ihmisen keskittymiskyvylle. Nämä ovat tärkeitä näkökohtia, mutta samalla ne siirtävät vastuun puhelimen käytöstä yksilölle, vaikka kyse on ennemminkin rakenteellisesta ongelmasta. Puhelimet tuottavat usein myös vastakkainasetteluja nuorten ja heidän vanhempiensa välille, kun hedelmällisempää olisi puhua nuorten ja yritysten suhteesta. Teknologia ei tule heti poistumaan nuorten elämästä eikä koulusta. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö siitä pitäisi keskustella tai sen käyttöä säädellä. Viime vuosina paljastuneet tietovuodot ja yksityisyydensuojan toistuvat puutteet ovat osoittaneet, ettei yritysten kykyyn suojella käyttäjiä voida luottaa. Yhteiskunta voi kuitenkin lainsäädännön keinoin puuttua teknologioiden käyttöön ja laitteiden asemaan kouluissa. Käyttäjien oikeutta yksityisyyteen ja omistusoikeutta omaan dataansa on suojeltava päättäväisesti