Rautaa ja ruostetta : Kuntien perusopetuksesta vastaavien ylimpien viranhaltijoiden näkemyksiä perusopetuksen vahvuuksista ja kehittämiskohteista

Iron and rust is a monograph dissertation, which examines the municipalities´ education directors´ views on the strengths and areas for improvement of comprehensive education in mainland Finland. The research aims to identify themes that should be addressed nationally and locally in the development of comprehensive education for compulsory school-aged pupils. Research is part of educational sciences with an administrative and organizational focus. The research data were collected in 2016 by using an electronic semi-structured questionnaire. The questionnaire was answered by 154 (45%) directors of education from municipalities responsible for comprehensive education in their area. The data contains information collected through both open-ended and Likert-scale questions. The Likert-scale questions were constructed based on the data collected in 2014 as part of the nationwide Basic Education of the Future -project. Eleven comprehensive education strengths were found and fifteen areas for improvement were identified. The five most frequently mentioned strengths were teachers, equality and equity, cost-free education, support for learning and quality of education. On the other hand, the five main themes of development were pedagogy and operational culture, digitalization and technology as part of learning environments, support for pupils, collaboration and interaction as well as teacher training and competence development. It was noted that some of the themes highlighted by directors of education as strengths also emerged as areas for improvement, such as equality and equity and issues concerning on pupil´s support. Also issues regarding teachers included both aspects. In addition, the views of directors of education were divided, that is, although the theme in the results was presented as a strength or an area for improvement, there were also opposing views presented. The results were then examined more closely administratively at the national and local levels, as well as organizationally from the structural perspective, the human resource perspective, and the symbolic and cultural perspective. In conclusion, the themes that emerged from the responses of the education directors were interrelated and multi-layered. Some themes expressed the need for individual and concrete development measures, while others were quite extensive and principled. Some development activities can be done at the local level in the municipalities, while others require a national decision to reform. According to the results, there are also many strengths in comprehensive education, on which the development can be based on. Based on this study, the organization's ability to innovate and renew itself is the most important need for further research. As this study sought to identify themes in comprehensive education that should be strengthened or changed, further research could explore how to bring about and how to manage and lead the needed change.Rautaa ja ruostetta on monografiamuotoinen väitöstutkimus, jossa tarkastellaan Manner-Suomen kuntien perusopetuksesta vastaavien ylimpien viranhaltijoiden näkemyksiä perusopetuksen vahvuuksista ja kehittämiskohteista. Tutkimus pyrkii tunnistamaan teemoja, joihin valtakunnallisesti ja paikallisesti tulisi kiinnittää huomiota oppivelvollisuusikäisten perusopetusta kehitettäessä. Kysymyksessä on kasvatustieteellinen tutkimus, jolla on hallinnollinen ja organisatorinen painotus. Tutkimusaineisto kerättiin vuonna 2016 sähköisellä puolistrukturoidulla kyselylomakkeella. Kyselyyn vastasi 154 (45 %) kuntien ylintä perusopetuksesta vastaavaa viranhaltijaa, sivistysjohtajaa. Aineisto sisältää sekä avoimilla kysymyksillä että Likert-asteikollisilla väittämillä kerättyä tietoa. Väittämien laadinnassa käytettiin pohjana vuonna 2014 osana valtakunnallista Tulevaisuuden peruskoulu -hanketta kerättyä aineistoa. Perusopetuksen vahvuuksia löydettiin 11 ja kehittämiskohteita 15. Perusopetuksen viisi useimmin mainittua vahvuutta olivat opettajat, tasa-arvo ja yhdenvertaisuus, perusopetuksen maksuttomuus, oppilaiden tukeminen ja yksilöllinen huomioiminen sekä perusopetuksen korkea laatu. Kehittämiskohteina eniten mainintoja saivat pedagogiikka ja toimintakulttuuri, digitaalisuus ja teknologia osana oppimisympäristöjä, oppilaiden tukeminen, yhteistyö ja vuorovaikutus sekä opettajankoulutus ja osaamisen kehittäminen. Huomionarvioista oli, että osa sivistysjohtajien vahvuuksina esiin tuomista teemoista muodostui myös kehittämiskohteiksi, kuten perusopetuksen tasa-arvo ja yhdenvertaisuus sekä oppilaiden tukeen liittyvät kysymykset. Myös opettajuuteen liittyi molempia puolia. Lisäksi sivistysjohtajien näkemykset jakautuivat, eli vaikka teema tuloksissa painottui vahvuudeksi tai kehittämiskohteeksi, sille esitettiin myös vastakkaisia näkemyksiä. Tuloksia tarkasteltiin edelleen lähemmin hallinnollisesti valtakunnalliselta ja paikalliselta tasolta, sekä rakenteiden, henkilöstön sekä kulttuurin ja symboliikan näkökulmista organisatorisesti. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että sivistysjohtajien vastausten perusteella muodostetut teemat liittyivät toisiinsa ja olivat monikerroksisia. Osa teemoista ilmaisi tarpeen yksittäisiin ja konkreettisiin kehittämistoimenpiteisiin, kun taas toiset olivat varsin laajoja ja periaatteellisia. Osa kehittämistoimista voidaan tehdä paikallisella tasolla kunnissa, kun taas osa tarvitsee valtakunnallisen päätöksen toteutuakseen. Tulosten mukaan perusopetuksessa on myös runsaasti vahvuudeksi luokiteltavaa, jonka varaan kehittämistä voidaan rakentaa. Jatkotutkimustarpeista keskeisin kohdistuu organisaation kykyyn uudistua. Kun tässä tutkimuksessa kartoitettiin teemoja, joita edelleen vahvistamalla tai muuttamalla perusopetuksesta saataisiin entistäkin toimivampi, jatkotutkimus voisi selvittää kuinka muutos saadaan aikaan ja miten sitä johdetaan