PERHETERAPEUTTINEN NÄKÖKULMA JA DIALOGISUUS SOS-LAPSIKYLÄN PERHEKUNTOUTUKSESSA. Miten ne näyttäytyvät asiakkaille ja työntekijöille?

SOS-Lapsikyläjärjestö toimii 136 maassa ympäri maailmaa ja kymmenessä Suomen kaupungissa. Se työskentelee heikoimmassa asemassa olevien lasten ja perheiden auttamiseksi. SOS-Lapsikylä tarjoaa Suomessa varhaisen tuen perhepalveluja sekä lastensuojelun avo- ja sijaishuollon palveluja. Tutkimuksessa selvitettiin dialogisuutta ja perheterapeuttisuutta SOS-Lapsikylän perhekuntoutuksessa asiakkaan ja ohjaajan näkökulmista. Tavoitteena oli selvittää, mitä on dialogisuus ja perheterapeuttisuus SOS-Lapsikylän perhekuntoutuksen työskentelyssä. Tutkimusaineistoa kerättiin haastattelemalla asiakkaita, ja teettämällä Webropol-kysely ohjaajille vuoden 2019 loppupuolella. Haastattelu toteutettiin teemahaastatteluna. Haastatteluun osallistui yhteensä kuusi (6) asiakasta SOS-Lapsikylän yksiköistä. SOS-Lapsikylän ohjaajien vastauksia tuli yhteensä kymmenen (10). Saatujen tulosten mukaan dialogisuutta ja perheterapeuttisuutta on haasteellista erotella toisistaan. Nämä molemmat menetelmät ovat SOS-Lapsikylän perhekuntouksen työskentelyn keskiössä. Asiakkaat näkivät perheterapeuttisuuden olevan perheterapiaa. Ohjaajat huomioivat, että perheterapeuttisuutta voi työskentelyssä toteuttaa muutkin kuin perheterapeutit. Asiakkaat kokivat, että ennakkoon määritellyt dialogisuuden osa-alueet toteutuivat työskentelyissä pääsääntöisesti hyvin. Ohjaajat kokivat dialogisen työskentelyn läpinäkyvyytenä, asiakkaan arvokkaana kohtaamisena ja keskinäisenä luottamuksena. Ohjaajat korostivat kaikessa työskentelyssään suunnitelmallisuutta ja muutokseen tähtäävyyttä. Ohjaajat totesivat, että asiakkaan oma motivaatio on merkittävässä asemassa arvioitaessa onnistunutta perhekuntoutusta. Tutkimus antoi tietoa myös tutkimuskysymyksen ulkopuolelta. Asiakkaiden tuloksista ilmeni eri työskentelymenetelmien arvostus. Lisäksi asiakkaiden ja ohjaajien tuloksista todettiin, että perhekuntoutus saa aikaan muutoksen. Otanta on ollut pieni, eivätkä tulokset näin ollen ole yleistämiskelpoisia. Tuloksien perusteella voidaan päätellä, että viitekehyksenä olevat perheterapeuttisuus ja dialogisuus todentuvat käytännön asiakastyössä SOS-Lapsikylän perhekuntoutuksissa