Perustuslakivaliokunnan perusoikeuksia koskevassa tulkintakäytännössä tapahtuneet muutokset nykyisen perustuslain voimassaolon aikana

Tutkielmassa tarkastellaan sitä, onko perustuslakivaliokunnan perusoikeuksia koskevassa tulkintakäytännössä tapahtunut muutoksia nykyisen perustuslain voimassaolon aikana ja, jos on, millaisia nuo tapahtuneet muutokset sisällöltään ovat. Perusoikeuksista on säädetty Suomen perustuslain (731/1999) toisessa luvussa. Perusoikeusuudistuksen esitöistä käy ilmi, että uudistettu perusoikeusluettelo on muotoiltu tarkoituksella väljästi, jotta perusoikeuksien käytännön sisältö voi tulkinnan kautta joustavasti muuttua yhteiskunnan muuttuessa. Perusoikeuksien tulkinnassa merkittävä rooli on eduskunnan perustuslakivaliokunnalla. Antaessaan lausuntoja käsittellyynsä tulevista asioista perustuslakivaliokunta ottaa usein kantaa perusoikeuksien tulkintaan. Perustuslakivaliokunnan lausuntokäytäntöä nykyisen perustuslain perusoikeusluettelon tulkinnasta on jo noin kahden vuosikymmenen ajalta. Tutkielmassa perustuslakivaliokunnan perusoikeuksia koskevassa tulkintakäytännössä tapahtuneita muutoksia tarkastellaan tutkimalla perustuslakivaliokunnan lausunnoissa esitettyjä perusoikeusviittauksia sekä määrällisen että laadullisen tutkimuksen keinoin. Ajalliseksi rajaukseksi on valittu voimassaolevan perustuslain voimassaoloajan ensimmäisen kokonaisen vaalikauden ensimmäinen kokonainen vuosi (2004) ja viimeisen päättyneen vaalikauden ensimmäisen kokonainen vuosi (2016). Määrällisessä analyysissä kävi ilmi, että perustuslakivaliokunnan perusoikeusviittausten suhteellinen kokonaismäärä on pysynyt tarkasteluvuosina lähes samana lisääntyen vain hieman vuodesta 2004 (2,39 viittausta / lausunto) vuoteen 2016 (2,51 viittausta / lausunto). Myös muutokset viittausten määrässä perusoikeuksien välillä olivat valtaosan perusoikeuksia kohdalla vähämerkityksisiä. Merkittävämmistä määrällisistä muutoksista olennaisimpia ovat viittausmäärien merkittävä kasvaminen PL 8, PL 9 ja PL 16 §:iin, joiden suhteellinen viittausmäärä vähintään lähes kaksinkertaistui ja viittausmäärien merkittävä väheneminen PL 12 ja PL 15 §:iin, joista ensiksi mainitun viittausmäärä yli puolittui ja jälkimmäiseksi mainitun laski noin kolmanneksella tarkasteluvuosien välillä. Laadullisessa analyysissä selvisi, että suuria laadullisia muutoksia perustuslakivaliokunnan perusoikeuksia koskevissa kannanotoissa ei ole tapahtunut vuosien 2004 ja 2016 välillä. Tämä yleinen havainto toistui jokaisen perusoikeuden kohdalla, josta tutkimuksen kohteena olleissa lausunnoissa oli riittävästi aineistoa johtopäätösten tekemiseen. Sen sijaan yksittäisiä vähämerkityksellisempiä muutoksia tai poikkeuksia aikaisempaan tulkintalinjaan nähden ja erityisesti argumentaatiota koskevia muutoksia ja perusoikeuspykälän sisäisiä painotuseroja vuosien 2004 ja 2016 välillä on nähtävissä. Tärkein argumentaatiota koskeva huomio lausunnoista oli se, että perusoikeuksien rajoittamisedellytyksiä koskeva argumentaatio hieman lisääntyi ja monipuolistui vuonna 2016 verrattuna vuoteen 2004. Tutkimuksen tärkein yleisen tason löytö onkin se, ettei perustuslakivaliokunnan perusoikeuksia koskevassa tulkintakäytännössä ole tapahtunut merkittäviä muutoksia nykyisen perustuslain voimassaolon aikana. Perusoikeuksia koskevan tulkinnan suurimman muutoksen voidaankin päätellä tapahtuneen suhteellisen lyhyen aikavälin sisällä perusoikeusuudistuksen myötä, minkä jälkeen tulkintakäytäntö on pysynyt suhteellisen vakaana muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta