Kotihoidon toimintamalli kivun seurantaan ja hoitoon

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen RAI-vertailukehittämisen tuloksien mukaan Suomessa noin joka neljäs ikäihminen elää päivittäisen kovan kivun kanssa. Espoon kotihoidossa RAI-vertailukehittämisen tulokset ovat hyvin saman suuntaiset. Tämän tutkimuksellisen kehittämistyön tarkoituksena oli tukea kotihoidon asiakkaiden turvallista arkea ja kivutonta elämää kotona mahdollisimman pitkään. Kehittämistyön tavoitteena oli kehittää toimintamalli kivun seurantaan ja hoitoon. Kehittämistyöhön osallistui yhteensä 21 hoitajaa yhdeltä Espoon kotihoidon suuralueelta. Tutkimuksellisessa kehittämistyössä sovellettiin toimintatutkimuksellista lähestymistapaa. Aineistonkeruumenetelminä käytettiin työpajatyöskentelyä ja teemahaastattelua. Lisäksi yhdessä työpajassa hyödynnettiin kotihoidossa käytössä olevia dokumentteja. Tutkimusaineistoa kerättiin kolmesta työpajasta ja yhdestä ryhmähaastattelusta, sekä kolmesta yksilöhaastattelusta. Työpajojen aineistot analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla. Haastattelujen aineisto analysoitiin teorialähtöisen sisällönanalyysin avulla. Ensimmäisessä työpajassa selvitettiin syitä kivuliaiden asiakkaiden suureen määrään kotihoidossa. Menetelmänä käytimme kalanruotokaaviota syy-seuraussuhteiden selvittämiseen. Toisessa työpajassa hoitajat käyttivät PDSA-kehää kalanruotokaaviosta selvinneiden kehittämistoimenpiteiden työstämiseen. Työpajoissa valittiin keskeisimmät kehittämiskohteet, joiden avulla kivun toimintamallia työstettiin. Kolmannessa työpajassa paranneltiin työpajojen tuotoksia, jotka ovat lomake asiakkaan kivun tunnistamiseen, hoitajan ohje kivun tunnistamisen lomakkeeseen ja kirjaamista ohjaamaan kipu-fraasi. Nämä yhdessä tehdyn prosessin kanssa muodostavat toimintamallin kivun seurantaan ja hoitoon. Toimintamallia pilotoitiin, jonka jälkeen sen toimivuutta ja hyötyjä hoitajille arvioitiin ryhmä- ja yksilöhaastattelujen avulla. Kehittämistyön tulosten mukaan asiakkaan kivun tunnistamisen lomake auttoi hoitajia asiakkaan kivun tunnistamisessa ja arvioinnissa. Hoitajien mielestä oli tärkeää, että heillä on sanoja, joita käyttävät, kun arvioivat kipua yhdessä asiakkaan kanssa. Tuloksien mukaan asiakkaan osallisuus tuo lisää syvyyttä kivun arviointiin. Hoitajat kokivat, että lomakkeet ovat informatiivisia ja ohjaavat toimimaan yhdenmukaisesti. Yhdenmukainen kirjaaminen helpottaa informaationkulkua. Yhdenmukaistamalla kivun seurantaa ja hoitoa vähennetään hoidon vaihteluja. Toimintamalli on tarkoitus ottaa käyttöön Espoon kotihoidossa. Tavoitteena on tulevaisuudessa kouluttaa kotihoidon hoitajia käyttämään yhdenmukaista toimintamallia