Erävalvonta : katsaus erävalvontaan Oulun, Jokilaaksojen, Koillismaan ja Kainuun kenttäjohtoalueilla

Tämä opinnäytetyö käsittelee erävalvontaa ja siihen liittyviä säännöksiä. Opinnäytetyössä käydään läpi myös metsästykseen, riistanhoitoon ja kalastukseen liittyviä perusteita. Opinnäytetyö on toteutettu kvalitatiivisena tutkimuksena. Työtä varten on haastateltu valitun tutkimusalueen neljän kenttäjohtoalueen eräyhdyshenkilöä poliisista, sekä yhtä Metsähallituksen erätarkastajaa. Opinnäytetyön yhtenä tavoitteena on toimia tietopakettina metsästyksestä ja metsästyksenvalvonnasta kiinnostuneelle henkilölle. Työ koostuu teoria-, haastattelu-, ja pohdintaosiosta. Teoriaosuudessa käydään läpi metsästykseen ja erävalvontaan liittyviä asioita lakipykäliä apuna käyttäen. Aihetta siis lähestytään lakeja ja käytännön tekemistä toisiinsa vertaillen. Haastattelujen pohjalta saatujen tietojen avulla työn loppupuolella on luotu katsaus erävalvonnan nykytilaan. Työn toisena tavoitteena onkin tutkia sitä, onko nykyinen erävalvonta sitä tekevien henkilöiden mielestä riittävää ja miten sitä voitaisiin kehittää paremmaksi. Työn lopussa on kerätystä informaatiosta tehty yhteenveto, jossa käydään läpi tutkimuksessa selvinneitä asioita ja esiin tulleita kehityskohtia. Metsästys- ja kalastusrikosten valvonta on haastavaa, koska nämä rikokset tapahtuvat usein paikoissa, joissa ei ole ihmisiä näkemässä. Oman haasteensa poliisin tekemään erävalvontaan tuo myös kokonaan puuttuva koulutus ja usein myös puuttuva ohjeistus. Valvonnan toimivuus jää pitkälti poliisimiehen oman perehtyneisyyden ja tietämyksen varaan. Kehitettäviä asioita poliisin suorittamassa erävalvonnassa olisivat siis ainakin jonkinlaisen koulutuksen ja selkeän ohjeistuksen hankkiminen ja käyttöönotto. Resurssit miellettään haastateltavien keskuudessa vähäisiksi ja niitä olisi tarve lisätä. Yhteistyö muiden viranomaisten kanssa on kohtuullisella tasolla, mutta myös sen lisääminen ja kehittäminen parantaisi valvonnan tehokkuutta oleellisesti