Varhaisen liikkeellelähdön merkitys polven tekonivelleikkauksen jälkeen

Tämän opinnäytetyön tarkoitus oli kuvailla varhaisen liikkeellelähdön merkitystä polven tekonivelleikkauspotilailla. Vastausta etsittiin tutkimuskysymykseen: Mikä merkitys varhaisella liikkeellelähdöllä on polven tekonivelleikkauksen jälkeen? Tavoitteena on hyödyntää saatua tietoa varhaisen liikkeellelähdön merkityksestä polven tekonivelpotilaiden hoitotyössä. Opinnäytetyö on tehty opinnäyteyhteistyönä HUS Töölön sairaalan kanssa. Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Alussa määritelty tutkimuskysymys ohjasi aineiston hakua, kuvailun rakentamista ja tulosten tarkastelua. Aiheesta tehtyjä tutkimuksia etsittiin systemaattisesti kolmesta eri tietokannasta; Medicistä, Cinahlista ja Medlinesta. Tähän kirjallisuuskatsaukseen valittiin kymmenen tutkimusartikkelia, jotka luokiteltiin vastaamaan tutkimuskysymykseen sisällönanalyysin periaatteiden mukaisesti. Tulosten mukaan varhainen liikkeellelähtö polven tekonivelleikkauksen jälkeen vaikuttaa sairaalassaoloaikaan, kipulääkkeiden käyttöön, komplikaatioihin, toimintakykyyn sekä potilastyytyväisyyteen. Sairaalassaoloaika lyhentyi nopean toipumisen toimintamallien mukaan toimimalla ja fysioterapian aloittamisella vuorokauden kuluessa leikkauksesta. Tutkimukset osoittivat varhaisen liikkeellelähdön vähentävän kipulääkkeiden käytön tarvetta, koska kivun tuntemukset vähenivät. Varhainen liikkeellelähtö yhdistettynä tromboemboliseen lääkitykseen laski komplikaatioriskiä, erityisesti laskimotukosriskin todettiin pienenevän. Potilaiden toimintakyky palautui nopeammin tehokkaan kivunhoidon ja nopean toipumisen menetelmien tukiessa potilaiden aktiivisuutta liikkeellelähtöön. Potilaat arvioivat toimintakyvyn lisääntyneen leikkauksen jälkeen. Potilaiden tyytyväisyyteen vaikuttivat kotiutumisen nopeutuminen, kyky selviytyä arjessa sekä vertaistuen saaminen. Saatuja tuloksia voidaan hyödyntää polven tekonivelleikkauspotilaiden ohjauksessa ja motivoinnissa varhaiseen liikkeellelähtöön. Tuloksia voidaan hyödyntää myös sairaanhoitajien koulutuksessa.The purpose of this study was to describe the effects of early mobilisation after total knee replacement. The study question was: What is the effect of early mobilisation after total knee replacement? The aim is to use the received knowledge in orthopedic nursing. This study was carried out as a descriptive literature review. The data were searched from three databases: Medic, Cinahl and Medline. Finally, 10 research articles were chosen for further analysis. The articles were classified based on the study question and the principles of content analysis were used. The results showed that early mobilisation after total knee replacement affects to the length of hospital stay, the need of pain medication, complication risks, functional recovery and patient satisfaction. The length of hospital stay was decreased by using the fast recovery programs and starting physiotherapy in 24 hours after the surgery. The studies showed that patients needed less analgesic medication because early mobilisation had an effect on experiencing of pain. Concerning the complications especially the risk of venous thromboembolism was significantly reduced when early mobilisation was combined with thromboembolic medication. Effective pain management and fast recovery programs supported everyday activity of the patients thus enabled them to recover more quickly. Patients experienced increase in their functionality after the surgery. Patient satisfaction was influenced by accelerated discharge, ability to cope in everyday life and peer support. The obtained results can be utilised in the guidance and motivation of knee replacement patients. Results can be utilised also in the nursing education