Vertaisohjaamisen yhteys mielenterveyskuntoutumiseen

Tutkimukseni tarkoituksena on antaa ääni vertaisohjaajille Porin Mielenterveysyhdistys Hyvis ry:llä ja näin ollen tulosten pohjalta kehittää toimintaa. Tutkimuksen tavoite on selvittää vertaisohjaajien kokemuksia ja tuottaa ajankohtaista tietoa toimeksiantajalle siitä, miten vertaisohjaajat itse kokevat ryhmien ohjaamisen. Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena, jonka menetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Haastattelut toteutettiin yhteistyössä Porin mielenterveysyhdistys Hyvis ry:n eli Porin Hyviksen kanssa. Porin Hyviksen kohderyhmään kuuluvat täysi-ikäiset mielenterveyskuntoutujat. Yhdistys toimii matalan kynnyksen periaatteella ja järjestää vertaistukiryhmiä jäsenilleen. Haastatteluun osallistui viisi vertaisohjaajaa Porin Hyvis ry:ltä. Heillä kaikilla oli kokemusta oman vertaistukiryhmän ohjaamisesta. Haastattelu toteutettiin teemahaastatteluna, jonka tarkoituksena oli luoda mahdollisuus vapaamuotoiseen keskusteluun teemalla vertaisohjaus. Haastattelulla kerätty aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla. Vertaisohjaajien ryhmähaastattelussa kävi ilmi, että he kokevat ryhmänohjaamisen henkilökohtaisesti tärkeäksi ja saavat siitä positiivista sisältöä. Positiivinen sisältö koettiin vaikeaksi nimetä, mutta haastateltavat olivat yksimielisiä toiminnan positiivisista vaikutuksista. Vaikutukset ovat näin ollen hyvän olon tunnetta ja itsetunnon nousua. Haastattelemani vertaisohjaajat kokivat ryhmien ohjaamisen toisinaan raskaaksi ja nimesivät psyykkisesti kuormittavia tekijöitä, kuten ryhmän ohjaaminen ja suunnittelu. Haastattelemani vertaisohjaajat nimesivät lisäksi kehitysehdotuksia, kuten ryhmien ajankohdan muuttaminen ja vastuun jakaminen toisen vertaisohjaajan kanssa. Yksi vertaisohjaajan jaksamista tukevista asioista on työnohjaus, josta he saavat tukea ja ideoita. Haastattelussa kävi lisäksi ilmi, että vertaistukiryhmän kaarta sekä vertaisohjaajan roolia olisi mahdollista tutkia lisää