Perheen muutokset ja lapsuusiän epäsuotuisat kokemukset mielenterveyden muovaajina

Kehityspsykologisesta näkökulmasta tarkasteltuna mielenterveyden häiriintymistä ennustavat varsinkin kielteiset tapahtumat kasvuvuosina. Sitä, miten nämä tapahtumat vaikuttavat myöhempien tunne-elämän häiriöiden ja käytöshäiriöiden kehittymiseen, ei täysin tiedetä. Tämän tutkimuksen tavoitteena onkin selvittää ympäristön ennustettavuutta määrittävien perheen muutosten, kuten vanhempien eron tai läheisen kuoleman, sekä lapsuusiän epäsuotuisten kokemusten yhteyttä myöhäisnuoruuden häiriöihin. Epäsuotuisista kokemuksista mukana ovat alle 18-vuotiaaseen itseensä kohdistunut ja vanhempien välillä nähty psyykkinen väkivalta. Oletuksena on 1) elinkiertoteorian mukaisesti, että perheen muutokset ennustavat sekä tunne-elämän häiriöitä että käytöshäiriöitä, ja 2) interaktiivisesta mallista johdettuna, että psyykkisen väkivallan ja perheen muutosten välinen moderaattorivaikutus ennustaa tunne-elämän häiriöitä. Tutkimusaineistona oli 810 perhettä koskeva pitkittäisaineisto. Perheen muutoksia selvitettiin vanhemmilta itsearviointikyselyllä lapsen ollessa kaksi ja 12 kuukautta. 17-19-vuotiaan nuoren oirehdintaa ja epäsuotuisia kokemuksia selvitettiin itsearviointikyselyllä. Alkoholinkulutus ja seksuaalinen riskikäyttäytyminen kuvasivat käytöshäiriöitä, kun taas masennus ja ahdistus kuvasivat tunne-elämän häiriöitä. Katoanalyysi tehtiin Khiin neliö -testillä ja korrelaatioita selvitettiin Spearmanin korrelaatiokertoimien avulla. Tutkimuskysymyksiin vastattiin hierarkkisella regressioanalyysilla. Vastoin oletuksia perheen muutosten ja vanhempien välillä nähdyn psyykkisen väkivallan moderaattorivaikutus ennustaa nuoren käytöshäiriöitä: jos nuori on siis nähnyt väkivaltaa keskivertoa enemmän, muutosten suurempi määrä ennustaa käytöshäiriöitä. Vastoin oletuksia on myös se, ettei muutosten ja psyykkisen väkivallan moderaattorivaikutus ennusta tunne-elämän häiriöitä, ja se, että perheen muutokset ennustavat suoraan vain nuoren tunne-elämän häiriöitä, mutta eivät käytöshäiriöitä. Odotetusti lapseen kohdistunut ja vanhempien välillä nähty psyykkinen väkivalta ennustavat tunne-elämän häiriöitä. Tulokset vahvistavat käsitystä siitä, että erilainen mielenterveyden häiriintyminen yhdistyy erilaisiin lapsuudenaikaisiin tapahtumiin. Ensimmäisenä elinvuotena koetut perheen muutokset sekä lapsuusiän psyykkinen väkivalta ennustavat spesifimmin nuoren tunne-elämän häiriöitä, kun taas erityyppiset, pidemmällä aikavälillä kumuloituneet riskitekijät ennustavat nuoren käytöshäiriöitä. Tulosten perusteella perheen muutoksilla eli ympäristön varhaisella epäennustettavuudella samoin kuin lapseen kohdistuvalla ja vanhempien välillä nähdyllä psyykkisellä väkivallalla on pitkäkestoisia, jopa myöhäisnuoruuteen ulottuvia seurauksia yksilön mielenterveydelle. Avainsanat: tunne-elämän häiriöt, käytöshäiriöt, myöhäisnuoruus, perheen muutokset, epäennustettavuus, lapsuusiän epäsuotuisat kokemukset, psyykkinen väkivalt