Tehtävätason tuotannonohjauksen kehittäminen konfiguroituvassa kokoonpanotuotannossa

Nykyiset teknologian ja asiakastarpeiden nopeat muutokset haastavat perinteisiä tuotannon toteutuksen menetelmiä. Uudet ketterät tuotantoa ohjaavat tietojärjestelmäratkaisut tarjoavat nopeita, joustavia ja uudelleenkonfiguroitavia toimintoja tuotannon operatiivisen ohjaamisen tueksi. Yrityksen kilpailukyvyn säilyttämisen kannalta on tärkeää pysyä muutoksessa mukana, jotta voidaan jatkuvasti optimoida tuotteiden laatu ja tuotantokustannukset. Tämän Diplomityön tavoitteena oli helpottaa terveysteknologian alalla toimivan kohdeyrityksen kokoonpanotuotannon työntekoa ja varmistaa tuotteiden oikeellinen valmistaminen tuotantoa ohjaavien kohdetietojärjestelmien avulla. Kohdetietojärjestelminä toimivat yrityksen tuotannonohjausjärjestelmä (MES) ja varastonhallintajärjestelmä (WMS). Lisäksi tutkimuksessa haluttiin selvittää järjestelmien toiminnalliset- ja sisällölliset tarpeet yhteistyössä ensisijaisten pääkäyttäjien kanssa. Tavoitteisiin pyrittiin pääsemään neljän tutkimuskysymyksen avulla. Tutkimuksessa hyödynnettiin useampaa tutkimusstrategiaa, joista olennaisin on toiminnallinen design-tutkimus. Työ sisältää kirjallisuuskatsauksen lisäksi empiirisen osion, jossa käsitellään tilausohjautuvan kokoonpanotuotannon nykytilaa, MES-järjestelmän yksityiskohtaisen tehtäväohjeistuksen muodostamista ja ylläpitoa sekä kohdetietojärjestelmien käyttöä tuotantolinjan kahdella vaiheella. Tutkimuksessa yhdistettiin induktiivinen ja deduktiivinen lähestymistapa, sillä tuotannon tehtävätason ohjaussisältö muodostettiin useiden kehityssyklien pohjalta, joihin kuuluivat sisällön muodostaminen ja riittävyyden testaaminen. Primäärinen tutkimusdata kerättiin osallistuvan havainnoinnin sekä yksilö- ja ryhmähaastatteluiden avulla. MES-järjestelmän käytettävyyttä ja sisältöä arvioitiin tutkimuksen lopuksi lomakepohjaisella kyselyllä, jonka kysymysrakenteena toimi puolistrukturointi. Tutkimuksessa todettiin, että kohdetietojärjestelmät vastaavat konfiguroituvan työnteon ohjauksellisiin haasteisiin ja mahdollistavat tuotetta jalostamattoman ajan minimoinnin. Lisäksi MES-järjestelmä varmistaa oikeellisen laitevalmistuksen sekä mahdollistaa tehtäväohjeistuksen ajankohtaisen ylläpidon. Tutkimuksen merkittävimpänä tuloksena pidetään sitä, että MES-järjestelmän loppukäyttäjät kokivat järjestelmän helpottavan heidän työntekoaan. Lisäksi he kokivat päässeensä vaikuttamaan riittävästi järjestelmäkäytön ja -sisällön suunnitteluun, jota pidetään yhtenä implementointiprojektin kriittisimpänä tekijänä. Diplomityön tulosten perusteella kohdetietojärjestelmien käyttöönotossa on syytä huomioida pääkäyttäjien osallistaminen, käytettävyyden ja laitevalintojen optimointi, tehtävätason ohjaussisällön luominen ja ylläpito sekä tuotannon perehdytyskäytännöt. Tutkimustulokset antavat hyvät lähtökohdat järjestelmien käyttöönoton laajentamiselle ja nykyisten ohjaavien menetelmien korvaamiselle, mutta toteuttaminen riippuu kohdetietojärjestelmien ylläpitoon ja jatkokehittämiseen allokoiduista resursseista. Tietojärjestelmien toiminnassa tunnistettiin useita jatkokehitystarpeita, jotka vaikuttavat järjestelmien käytöstä saatavien hyötyjen realisoitumiselle ja tehokkaalle ylläpidolle