Viljelypalstat sosioekologisena systeeminä

Tämä rakennetun ympäristön hortonomiopinnäytetyö käsittelee viljelypalstoja ekosysteemipalveluiden ja ihmistoiminnan yhteistyössä muovaamana sosioekologisena systeeminä (SES). Viljelypalstojen suunnittelua ja kehittämistä tutkitaan sosioekologisen systeemin näkökulmasta viljelyn sekä kaupungin viherverkostoon kuulumisen kautta. Lisäksi viljelypalstojen roolia tutkitaan niiden monitoiminnallisuuden kautta. Monitoiminnallisuuden kehittäminen voisi lisätä viljelypalstojen arvostusta yleisesti sekä monipuolistaa viljelypalstojen roolia viherverkostossa ekosysteemipalveluiden tarjoajana. Tarkastelun ja sosioekologisen systeemin soveltamisen kohteena ovat Tampereen kaupungin viljelypalstat, joiden toimintaa järjestää palveluntuottajana Tampereen 4H-yhdistys. Tässä opinnäytetyössä keskitytään palstaviljelijöiden näkökulmaan. Opinnäytetyö on tutkimuksellinen ja menetelmänä aineiston keruuseen käytettiin kyselyä. Aineisto kerättiin touko-kesäkuussa 2018. Kyselyssä selvitettiin tietoja palstaviljelijöistä, viljelypalstakulttuurista ja palstaviljelijöiden näkökannoista viljelypalsta-alueiden avaamisesta tarkoituksellisesti yhteisiksi tiloiksi muiden käyttäjien kanssa. Kysely oli suunnattu ainoastaan Tampereen 4H -yhdistyksen palstaviljelijöille. Kyselyyn vastasi 152 palstaviljelijää, jotka edustavat 11 eri viljelypalsta-aluetta. Keskeiset johtopäätökset kyselyaineiston perusteella viljelypalstojen sosioekologisesti kestävään järjestämiseen palstaviljelijöiden näkökulmasta olivat seuraavat: Viljelijät ovat sitoutuneita palstaviljelytoimintaan, mikä näkyi runsaana ajankäyttönä ja viljelytaitojen jatkuvana kehittämisenä. Viljelyn jatkuvuuden kannalta olennaisia tekijöitä ovat erityisesti viljelypalstojen saavutettavuus ja hyvät viljelyolot. Viljelypalstojen kehittäminen monitoiminnallisemmiksi kaupunkilaisten olohuoneiksi herätti varovaisuutta, mutta myös konkreettisia kehitysehdotuksia. Palstaviljelijöiden näkökanta on tärkeää huomioida viljelypalstojen kehittämisessä