Kokoviljasäilörehu valkuaisnurmien perustamisvuonna

Kokoviljasäilörehua voi käyttää useiden eri tuotantoeläinten ruokinnassa. Nurmien perustamisvuonna suojaviljaksi kylvetty vilja voidaan joko puida tai korjata kokoviljasäilörehuksi. Suomessa kokoviljasäilörehun viljely on yleistynyt ollen vuonna 2017 23 800 hehtaaria. Tutkimuksen tavoitteena oli vertailla valkuaisnurmien perustamisvuoden kokoviljasäilörehuja. Nurmia oli yhteensä yksitoista erilaista puhdas- ja seosnurmikasvustoa. Nurmien suojaviljaksi oli kylvetty kevätvehnä. Tarkastelussa olleet kokoviljasäilörehujen koetulokset tulivat VALNURRE-hankkeen toteuttamissa viljelykokeissa, lisäksi käytettiin TUOVA- ja TALVISOPU-viljelyhankkeiden koetuloksia. Kokoviljasäilörehun eroja tarkasteltiin kuiva-ainesadon ja rehuarvojen eli D-arvon, raakavalkuaisen sekä typpi-, fosfori-, kalium- ja kalsiumpitoisuuksien välillä. Yhtenä opinnäytetyön osana selvitettiin eri nurmikasvustojen vihertymistä kokoviljasäilörehunkorjuun jälkeen lehtialaindeksin mittaustulosten perusteella. Tutkittujen koetulosten perusteella valkuaisnurmien perustamisvuonna korjatuissa kokoviljasäilörehuissa alusnurmikasvustolla ei ollut fosforipitoisuuksia lukuun ottamatta vaikutusta kokoviljasäilörehun laatuun tai määrään tilastollisesti tarkasteltuna. Nurmikasvustojen erot alkoivat olla tilastollisesti merkitseviä rehunkorjuun jälkeen