Työkaluja yksilön työhyvinvoinnin kehittämiseen : Työhyvinvointikysely Sastamalan kaupungin (SOTEsin) asumispalveluissa

Tässä opinnäytetyössä tarkastellaan henkilökunnan työhyvinvointia ja työilmapiiriä Sastamalan seudun sosiaali- ja terveyspalveluiden eli Sotesin tehostetun palveluasumisen yksiköissä. Tässä tutkimuksessa ollaan kiinnostuneita henkilökunnan tämän hetkisestä työhyvinvoinnin tilasta sekä keinoista, joiden avulla yksilö voi työssä tai vapaa-ajallaan edistää omaa työhyvinvointiaan ja miten työnantaja voisi näitä keinoja tukea. Tutkimus on osa työhyvinvoinnin kehittämistyötä Sotesin asumispalveluissa, jossa halutaan lisätä työntekijöiden terveyttä ja hyvinvointia edistävää toimintaa. Sotesi on sosiaali- ja terveyspalveluja tuottava organisaatio Sastamalassa. Tämän opinnäytetyön tutkimuskysymyksiä olivat: Miten työntekijät ylläpitävät henkilökohtaista työhyvinvointiaan, millaisia työhyvinvointia edistäviä keinoja työntekijät pitävät tärkeänä ja millaiseksi työntekijät kokevat työilmapiirin. Opinnäytetyön teoriaosuus koostuu työhyvinvointia käsittelevästä kirjallisuudesta sekä sähköisistä lähteistä. Työn teoreettinen viitekehys on rakentunut yksilön työhyvinvointia edistävien elintapojen ja työilmapiirin ympärille. Tutkimus toteutettiin määrällisenä tutkimuksena ja tutkimusaineisto kerättiin sähköisesti Webropol-ohjelman avulla. Tutkimukseen osallistui 49 Sotesin asumispalveluiden työntekijää. Vastausprosentti oli 38 %. Tutkimustulosten valossa henkilökunnan työhyvinvoinnin tila näyttäytyi melko hyvänä, vaikka osalla vastaajista esiintyi työstä palautumisen ja riittävän unen tarvetta. Ilmapiiriin oli tyytyväinen hieman yli puolet vastaajista. Ilmapiirin osalta avoin keskustelu ongelmista koettiin haastavana. Tutkimustulosten mukaan vastaajat haluavat tulevaisuudessa panostaa hyvään ilmapiiriin sekä terveellisiin elintapoihin, kuten liikuntaan, ravitsemukseen, uneen ja palautumiseen. Työhön liittyviksi keinoiksi nousi työvuorosuunnittelu ja työn organisointi. Henkilökunnan yhdessä tekemisen ja avoimen keskustelun koettiin edistävän työhyvinvointia. Erityisesti toivottiin työajalla tapahtuvaa liikuntaa.In this thesis, we are going to inspect the workplace wellbeing and the work at-mosphere of the staff in Sastamala region social and health care service nursing home units. This research is focused on the staff's current state of workplace wellbeing, and on the methods the individual worker can utilize to promote their well-being either at work or during off-hours, as well as how the employer could support these methods. The research is part of the development of the workplace wellbeing in Sotes’ nursing home services, where they are willing to increase the activities that promote employees’ health and well-being. The research questions were: How do employees maintain their wellbeing at work? What methods that enhance workplace wellbeing do employees consider important? How do the em-ployees perceive the current work atmosphere? The theory part of this thesis consists of literature and data from electronic sources that address workplace wellbeing. The theoretical framework deals with individual’s different ways of life that enrich workplace wellbeing and the work at-mosphere. The research was carried out as a quantitative research, and the data was collected electronically using a Webropol-questionnaire. There were 49 em-ployees from Sotes nursing home unit participating. The response rate was 38 %. The results indicate that the current state of the employees seems quite good, even though some respondents expressed a need for better recovery from work and more sleep. About half of the respondents were pleased with the work atmos-phere. An open conversation about the work atmosphere was considered difficult. Based on the results of this research, the respondents are willing to put more ef-fort into creating a better atmosphere, as well as healthier ways of living, such as exercise, nutrition, sleep and recovery in the future. Some methods relating to work that emerged here were the planning of the work shift schedule, and the or-ganizing of work. Cooperation among the staff and open conversations seemed to promote workplace wellbeing. There was a large desire for physical activities dur-ing working hours