Hoitajien kokemuksia kehityskeskustelusta Valkon hoitokodissa

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli saada kokemuksia kehityskeskustelun ja kehityskeskustelulomakkeen toimivuudesta Valkon hoitokodissa hoitajien näkökulmasta. Työn tavoitteena oli saada tietoa miten kehityskeskustelua ja kehityskeskustelulomaketta voi kehittää niin, että se tuo tarpeeksi uutta tietoa työhyvinvoinnin kehittämiseen sekä yksilötasolla että yhteisötasolla ja mikä niiden vaikutus työhyvinvointiin on tällä hetkellä. Tutkimusmenetelmäksi valittiin teemahaastattelu ja se toteutettiin ryhmähaastatteluna, jossa oli mukana kolme yksikön hoitajaa, joilla kaikilla oli erimittainen työhistoria organisaatiossa. Tutkimusmenetelmää valitessa oli tärkeää löytää menetelmä, jolla saisi selville mitä ihmiset ajattelevat, tuntevat, kokevat ja uskovat. Ryhmähaastattelun avulla voitiin säädellä aineiston keruuta joustavasti aina tilanteen edellyttämällä tavalla. Tutkimus oli laadullinen ja aineisto analysoitiin induktiivisesti sisällönanalyysilla. Opinnäytetyön tulosten mukaan kehityskeskustelun toimivuus koettiin luottamuksellisiksi, rennoiksi ja onnistuneiksi. Kehityskeskusteluun valmistautuminen kehityskeskustelulomakkeen avulla koettiin tärkeäksi. Kehityskeskustelun koettiin edistävän koko työyhteisön hyvinvointia ja ilmapiiriä sekä yksilöta-solla oman työn kehittäminen ja työtapojen arvioiminen lisääntyi. Kehityskeskustelulomake koettiin sisällöltään monipuoliseksi, mutta siinä on päällekkäisyyksiä ja paljon samaa. Toivottiin lomakkeesta selkeämpi ja tiivistetympi, jolloin motivaatio sen täyttämiseen ennalta kasvaisi. Kehityskeskustelut koettiin positiivisena tekijänä työhyvinvoinnin lisääntymiseen, kun keskustelussa tulleet asiat vaikuttavat konkreettisesti työyhteisön ja työn kehittämiseen. Kehityskeskustelussa saatu palaute puolin ja toisin koettiin antavan lisämotivaatiota omaan työhön sekä ammatillisuuden kehittämiseen. Opinnäytetyön edetessä on Valkon hoitokotiin tehty uusi kehityskeskustelulomake, joka on koekäytössä kaikissa organisaation neljässä yksikössä. Koekäytön jälkeen lomaketta kehitetään vielä toimivammaksi palautteiden jälkeen ja sen jälkeen tehdä siitä sähköinen versio, joka on käytössä koko organisaatiossa